Käräjäoikeus julisti tuomionsa lokakuussa ja tuomitsi syytetyn poikkeuksellisesti omaisten rangaistusvaatimuksen mukaisesti.
Valkeakoskella viime vuoden toukokuussa tapahtunut 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistunut henkirikos ei palaudu käräjäoikeuteen. Turun hovioikeus päätti keskiviikkona hylätä tytön murhasta tuomitun 19-vuotiaan miehen vaatimuksen.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa Tuomas Sakari Matias Salmisen, 19, elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta.
Päätös oli poikkeuksellinen, sillä syyttäjä oli vaatinut miehelle rangaistusta lievemmästä rikoksesta eli taposta. Uhrin omaiset kuitenkin käyttivät asiassa asianomistajan syyteoikeutta ja vaativat syytetylle rangaistusta murhasta. Lisäksi tuomioistuin julisti poikkeuksellisesti tuomionsa pääkäsittelyn lopuksi.
Useimmiten tuomiot annetaan myöhemmin kirjallisena kansliasta.
Salminen kiisti murhasyytteen ja katsoi syyllistyneensä raiskaukseen ja törkeään kuolemantuottamukseen.
Lue myös: MTV:n tiedot: Valkeakosken raiskaajamurhaajalle tulvii uhkausviestejä – vankila ryhtyi toimiin
Perustelut Valkeakosken raiskaajan murhatuomiosta julki: Teki vakaasti harkiten
Valkeakosken murhauhrin perheelle määrättiin 70 000 euroa kärsimyskorvauksia – totuus on kuitenkin toinen: "Omaiset eivät saa euroakaan"
Väite: Käräjäoikeudella ennakkokäsitys
Salminen vaati asian palauttamista käräjäoikeuteen, sillä hänen mukaansa käräjäoikeuden kokoonpano oli ennakkoasenteen vuoksi esteellinen käsittelemään asiaa. Hän piti poikkeuksellisena, että käräjäoikeus ilmoitti jo ennakkoon julistavansa tuomion. Tuomio julistettiin noin 45 minuuttia pääkäsittelyn päättymisen jälkeen.
– Ilmoitus muodostaa vahvan perusteen olettaa, että käräjäoikeus oli perehtynyt aineistoon etukäteen ja tehnyt siitä omat havaintonsa. Tämä oli estänyt todistelun objektiivisen arvioinnin käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja ollut suullisuus- ja välittömyysperiaatteen vastaista, vaatimuksessa sanottiin.
Vaatimuksessa vedottiin käräjäoikeuden puheenjohtajan pääkäsittelyä seuraavana päivänä antamaan haastatteluun, jossa hän kertoi kokoonpanon perehtyneen asian aineistoon ja juridiikkaan jo ennen istuntoa.
– Haastattelu vahvistaa sen, että asian oikeudellinen arviointi oli tosiasiassa tehty jo ennen todistelun vastaanottamista pääkäsittelyssä ja käräjäoikeudella oli ollut asiassa ennakkokäsitys tai ainakaan käräjäoikeuden menettely ei näyttäydy puolueettomana ulospäin, vaatimuksessa sanottiin.
Salmisen mukaan käräjäoikeus oli sivuuttanut perusteluissaan kaikki relevantit oikeuslähteet, joihin puolustus vetosi loppulausunnossaan.
"Väite esteellisyydestä hylätään"
Hovioikeus toteaa, että lain mukaan rikosasioissa tuomion julistaminen on lähtökohta. Myöhemmin annettava kirjallinen kansliatuomio tulee kyseeseen vain laajoissa ja vaikeissa asioissa.
– Nyt kysymyksessä oleva asia ei ole ollut laadultaan tai laajuudeltaan sellainen, että tuomion julistaminen olisi ollut epätavanomainen menettelytapa. Näin ollen pelkästään tuomion julistaminen ei anna aihetta epäillä käräjäoikeuden kokoonpanon puolueettomuutta, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeus katsoi, ettei tuomioharkinnan kesto anna aihetta epäillä käräjäoikeuden kokoonpanon puolueettomuutta.
– Tuomioistuimen näytön arviointia koskee vapaa todistusharkinta, jossa näyttöä arvioidaan kokonaisuutena. Selvää on, että tuomioistuin arvioi asiassa esitettävää näyttöä pääkäsittelyn aikana sitä mukaa kuin näyttöä vastaanotetaan. Tuomioistuin arvioi myös, mikä arvo kullekin todisteelle on annettava. Näin ollen ei voida kaavamaisesti määrittää, kuinka kauan näytön arviointi ja muu päätösharkinta kestää, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden puheenjohtajan antama haastattelu tai mikään muu seikka ei anna aihetta pitää kokoonpanoa ennakkoasenteen perusteella esteellisenä.
– Väite esteellisyydestä hylätään. Perustetta asian palauttamiselle käräjäoikeuteen ei ole, hovioikeus toteaa.