Hollantilaisilla vaaleissa runsauden pulaa – 28 puoluetta ehdolla

Hollannissa kiperät asetelmat vaalien aattona 2:04

Alati kiihtyvä nokkapokka Turkin kanssa on hallinnut viimeisiä päiviä ennen Hollannin parlamenttivaaleja, mutta kuohunnan taustalla valmistaudutaan poikkeuksellisen monimutkaiseen poliittiseen pesänjakoon.

Äänestäjillä ei näissä vaaleissa ole puutetta vaihtoehdoista, sillä 150 paikasta parlamentin alahuoneessa kilpailee 28 puoluetta. Kyselyjen perusteella moni äänestäjä ei ole vielä tehnyt valintaansa, joten tiistain viimeinen väittely voi ratkaista paljon.

Avoin riita Turkin kanssa varjostaa Hollannin jännitysvaaleja 2:14

Pääministeri Mark Rutte tavoittelee kolmatta kautta, mutta hänen liberaali VVD-puolueensa on menettämässä tuntuvan osan kannatuksestaan. Tuoreiden kyselyjen perusteella paikkaluku laskisi 40:stä 23–27 vaiheille.

Hallituksen muodostamiseksi Rutte voi joutua hakemaan tukea jopa neljältä muulta ryhmittymältä kootakseen enemmistön, eli ainakin 76 edustajan kannatuksen. Toinen hallituspuolue eli työväenpuolue (PvdA) on kannatuskyselyissä hukannut vielä suuremman osan kannatuksestaan.

– Millään puolueella ei ole mittauksissa ollut yli 16–17 prosentin kannatusta. Olemme saamassa uuden maailmanennätyksen siitä, miten pienellä ääniosuudella voi nousta vakiintuneessa demokraattisessa maassa suurimmaksi puolueeksi, huomautti ruotsalaisen tutkimuslaitos Timbron Andreas Johansson Heinö.

Taloudellisesti Hollannilla ei ole hätää. Työttömyys on laskenut 5,3 prosenttiin, eli alimmilleen viiteen vuoteen, ja talouskasvu oli viime vuonna 2,3 prosenttia. Yleinen huoli maahanmuutosta, pakolaiskriisistä ja EU:sta on kuitenkin näkynyt vaalikeskustelussa.

Hollannissa kuohuu –"Jopa terroristin vastainen yksikkö hälytetty" 1:42

Wilders ei löydä kavereita

Julkisuuden ilmatilaa on vaalien edellä hallinnut Geert Wilders ja hänen vapauspuolueensa, mutta Wildersin vaalivoitto ei avaisi hänelle tietä hallituksen vetäjäksi. Wilders on jo vuosien ajan profiloitunut EU:n, maahanmuuton ja islamin vastustajana, mutta tässä vaalikampanjassa hän on siirtynyt retoriikassaan niin äärilaidoille, että yhteistyökumppanien löytämiselle ei ole käytännössä mahdollisuuksia.

Pöyheätukkainen populisti on muun muassa vaatinut islamin kieltämistä, moskeijoiden sulkemista, Koraaneille myyntikieltoa ja sättinyt marokkolaisia roskasakiksi.

Uusimmissa mielipidemittauksissa vapauspuolue on menettänyt paalupaikkansa ja näyttää jäävän kakkossijalle liberaalien jälkeen. Puolueelle ennakoidaan nyt 19–23 paikkaa parlamentissa.

Poliittisen kentän toisella laidalla kannatusta kerää vihervasemmistolainen GroenLinks, jonka kannatus on pompannut kahdesta prosenttiyksiköstä yli kymmeneen. Sen nuori puoluejohtaja Jesse Klaver voi nousta vaalien jälkeen ratkaisijan asemaan. 

Lue myös:

    Uusimmat