Hoivasotku saa uusia kierroksia: Hoivakotien epäkohdista käynnissä kymmeniä selvityksiä – "Tänäkin aamuna niitä tuli vaikka kuinka monta"

– Meneillään on todella monta selvitystä. Niitä on ollut koko ajan, mutta määrä on lisääntynyt entisestään. Alueellamme on nyt käynnissä kymmeniä selvityksiä, kertoo ylitarkastaja Päivi Ahvenus Länsi- ja Sisä-Suomen avista.

Samassa aluehallintovirastossa työskentelevä ylitarkastaja Anita Paavola lisää, että epäkohtailmoituksia on tullut ryppäänä kahden viime viikon aikana.

– Tänäkin aamuna niitä tuli vaikka kuinka monta. Kun hoivapalvelut ovat nousseet ihmisten tietoisuuteen, nyt tehdään ehkä pitkäänkin mielessä olleita ilmoituksia ongelmista.

Lapissa hoiva- ja hoitokotien selvityksiä on meneillään kymmenen, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Salminen Lapin aluehallintovirastosta.

Lapin luvussa ovat mukana sekä julkinen että yksityinen puoli ja kaikki kohderyhmät. Hoivayksiköissä asuu vanhusten lisäksi vammaisia, lapsia, kehitysvammaisia, päihdeongelmaisia ja mielenterveyspotilaita.

Hoivatyöhön voi kulkeutua tukipalveluja

Vireillä olevien selvityksien aiheet ovat Ahvenuksen mukaan jo tuttuja viime aikojen uutisista.

– Henkilöstömitoitukset, lääkeongelmat, henkilöstön osaaminen. Eivät Alavuden ja Kristiinankaupungin tapaukset ole siinä mielessä ainutkertaisia.

Salminen vahvistaa, että myös Lapissa ongelmia on ollut hoitajien määrän mitoituksen suhteen.

– Olemme saaneet tietoa, että hoitajamitoitus ei ole riittävä. Syynä siihen ovat esimerkiksi rekrytointivaikeudet.

Salmisen mukaan usein käydään keskustelua myös siitä, mikä hoitohenkilökunnan työn sisältö: mitä siihen saa laskea ja mitä ei.

– Valitusten mukaan toimenkuvaan ei saisi kulkeutua tukipalveluja, kuten siivous, pyykinpesu ja keittiötyö.

Eriparisten osapuolten diili

Ahvenus ei ota kantaa siihen, onko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vireillä uusia hoivakotien sulkemisia lähiaikoina.

STT kysyi avien edustajilta myös, osaavatko kunnat tehdä hoivapalvelun alihankinnan sopimuksia ja onko kunnilla kykyä valvoa, että ulkoistettu hoivapalvelu toimii sovitulla tavalla.

Ahvenuksen mukaan osaamista vanhuspalvelujen ulkoistamisessa voi luonnehtia kirjavaksi.

– Valvonnan taso vaihtelee kunnittain. Isommissa kunnissa, meidän alueellamme esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä, se onnistuu selvästi paremmin kuin pienissä kunnissa ja kuntayhtymissä. Jälkimmäisillä ei ole valvontaan aina resursseja eikä myöskään osaamista.

Lapin avin Salminen on samaa mieltä.

– Varsinkaan pienillä kunnilla ei ole riittävästi osaamista, eikä sitä ole pystynyt ja ehtinytkään kehittymään. Valtakunnalliset, isot ja kokeneet yritykset sekä pieni kunta – se ei millään tavalla tasaveroinen keskustelukumppanuus.

Salmisen mukaan kunnat yhtä kaikki kokevat, että niillä ei ole vaihtoehtoja.

– Tai sitten ne haluavat kovasti yksityistää, koska siten ne säilyttävät palvelut ja työpaikat kunnassa. Kunnilla on tässä asiassa erilaisia intressejä.