Vanhustenhuollon valvonta-asioiden ja kanteluiden yhteismäärä on vuodessa liki puolittunut. Luvuissa näkyy sekä kova kritiikki vanhustyön tilaa kohtaan, mutta myös korona.
Kuitenkaan aluehallintonvirastossa ei ole näyttöä siitä, että vanhusten asumisyksiköiden henkilöstömäärien taso olisi parantunut. Asiantuntijan mukaan Suomen vanhusten hoiva kaipaa asennemuutosta.
Viime vuosi täyttyi vanhushoivan kritiikistä – tätä vuotta on synkentänyt korona. Molemmat näistä näkyvät tuoreissa aluehallintovirastojen valvonta-asia- ja kantelumäärissä. Kun viime vuonna niitä oli yhteensä liki tuhat kappaletta, nyt ne ovat lähes puolittuneet.
– Palveluntuottajat ovat huomanneet, että kun nämä epäkohdat tulevat julkisuuteen, se on myös mainehaitta. Se on vähän kannustanut omavalvonnan kehittämiseen. Kuntien valvontatyö on varmasti myös lisääntynyt ja terävöitynyt.
– Ja yksi syy voi olla se, että korona-aikana omaisten ja läheisten vierailut yksiköihin ovat vähentyneet, eikä epäkohtiavälttämättä samalla tavalla tule ilmi, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Päivi Vainio.
Kestoaiheet valituksille ovat henkilöstön määrä ja osaaminen
Kuusi kymmenestä ilmoitetusta epäkohdasta koskee yksityisiä palveluntuottajia.
Mistä epäkohdista on tänä vuonna valitettu eniten?
– Kestoaihe on henkilöstön määrä ja riittävyys ja henkilöstön osaaminen. Toisena tulee palvelujen laatu ja sisältö.
Onko aveilla näyttöä siitä, että henkilöstömääriä olisi tarkastettu riittävälle tasolle viimeisen vuoden aikana?
– Valitettavasti ei voi suoraan sanoa, että se olisi nyt parantunut.
Korona näkyy niin, että aluehallintovirastojen ja kuntien tekemiä valvontakäyntejä on viime vuotista vähemmän. Esimerkiksi Etelä-Suomen avi on tänä vuonna tehnyt vanhustenhuoltoon vain kaksi tarkastuskäyntiä, kun viime vuonna niitä tehtiin 17.


