Hoitotyöntekijöillä huoli vanhempien jaksamisesta – lähes viides lapsiperheellisistä kokenut yksinäisyyttä ja ahdistusta

Arjen paineissa vanhempien jaksaminen voi olla kovilla ja hyvätkin kasvatusperiaatteet unohtua. Jotta lapset eivät joutuisi sijaiskärsijöiksi, vanhemmille halutaan tarjota helppo tilaisuus puhua huolistaan neuvoloissa ja muissakin perhepalveluissa.

Tavoitteena on tarjota ajoissa tukea perheille, jotta ongelmat eivät kärjistyisi lasten huonon kohtelun asteelle. Työkaluna tässä palvelee uusi lomake, jossa voi vastata kysymyksiin perheen arjesta ja huolenaiheista.

– Kysely on hyvä tapa avata keskustelua ammattilaisen kanssa. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi yksinäisyyteen, kasvatustapoihin ja tuen tarpeeseen, kuvailee hoitotieteen professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta.

Suomesta on puuttunut laajassa käytössä oleva, erilaisia huolenaiheita kartoittava kysely lapsiperheille.

– Neuvoloissa kyllä käytetään monenlaisia lomakkeita, mutta tämänkaltainen systemaattinen kysely puuttuu, Paavilainen sanoo.

Hän korostaa, että kaikille pitää tarjota tilaisuutta vastata kyselyyn ja keskustella huolistaan, jotta joukosta ei tarvitse poimia ketään erikseen.

Lomake on todettu luotettavaksi monessa maassa. Tavoitteena on saada kysely laajaan käyttöön tämän vuoden aikana. Hanke on saanut rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Pitääkö kodin olla aina siisti?

Lomaketta testattiin viime vuonna neuvoloissa ja lastenosastoilla Seinäjoella sekä Tampereen yliopistosairaalassa. Vastaajia oli 464. Lähes jokainen kertoi olevansa onnellinen, mutta huoliakin nousi esille. Yksinäisyyttä tai ahdistusta koki 16 prosenttia vastaajista, köyhyyttä hiukan useampi. Perhe-elämän sääntöjä voi kuvata tiukoiksi lähes joka neljännessä perheessä.

– Moni toi esiin, että kodissa pitää olla aina siistiä. Jos vanhempi vastaa näin, hoitotyöntekijä voi kysyä vaikka vanhemman työtaakasta, jaksamisesta ja siitä, aiheuttaako sotkuisuus ahdistusta. Yhdessä voidaan pohtia, onko kodin siisteys perhe-elämälle tärkeimpiä asioita, sanoo projektipäällikkö Heidi Reunanen.

Paavilainen ja Reunanen painottavat, että tarkoituksena ei ole leimata vastaajia potentiaaliksi ongelmaperheiksi. Kysely on tarkoitettu työkaluksi, jonka pohjalta voidaan yhdessä arvioida perheen tilannetta ja tarvittaessa suunnitella tukitoimia. Niitä voivat olla esimerkiksi perheneuvola, lastensuojelu, kodinhoitoapu tai vaikka äitikahvilat.

"Kotipalvelun saatavuus parantunut"

Kunnan järjestämä kotipalvelu on usein kullanarvoinen apu perheille. Uusi sosiaalihuoltolaki toi vuonna 2015 lapsiperheille subjektiivisen oikeuden välttämättömään kotipalveluun. Kuntaan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, jos esimerkiksi jaksaminen on kortilla.

– Kotipalvelun saatavuus on viiden viime vuoden aikana parantunut selvästi, sanoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.

Arvio perustuu alkuvuodesta julkaistuun kyselyyn lastensuojelusta. Kolme viidestä kunnasta arvioi, että kotipalvelua järjestyy lapsiperheille hyvin tai kohtuullisesti ja lastensuojelun asiakkaille vielä paremmin.

Ongelmaksi on koettu, ettei perheillä ole tarpeeksi tietoa palvelusta. Selkeyttämisen varaa olisi ainakin kuntien nettisivuissa, joissa kotipalvelut voivat olla hyvinkin erilaisten otsakkeiden alla.

– Hakusanoilla lapsiperheiden kotipalvelut ja oma paikkakunta palvelu löytyy helpommin, Puustinen-Korhonen vinkkaa.