Hoitoon ulkomaille? Näin korvauksia maksetaan

Suomalaisten terveysmatkailusta ulkomaille ei tiedetä paljoakaan. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste saattaa muuttaa tilanteen. Tällä hetkellä tiedossa on lähinnä, että korvauksia ulkomailla suoritetusta sairaanhoidosta haetaan vuodessa miljoonien eurojen edestä. Viime vuonna suomalaisille aiheutui eniten sairaanhoitokustannuksia Espanjassa.

– Suomalaiset voivat saada Kelasta korvauksia aina, jos he ovat sairastuneet äkillisesti ulkomailla ja maksaneet kustannukset itse. Suomalaiset hakeutuvat ulkomaille myös varta vasten sairaanhoitoon, mutta siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin ja kuinka paljon, ei ole kattavasti tietoa. Omalla rahalla terveyttä voi tietysti hoitaa missä tahansa, mutta ulkomaille nimenomaan sairaanhoitoa varten hakeutunut voi saada korvauksia vain EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä aiheutuneista kustannuksista, päällikkö Noora Heinonen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä Kelasta kertoo.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste aloittaa toimintansa kunnolla vuodenvaihteessa. Sen yhtenä tehtävä on koota terveysmatkailua koskevia tietoja.

– Parin vuoden päästä meillä lienee terveysmatkailusta parempi käsitys. Tällä hetkellä tilastot eivät esimerkiksi kerro, mitkä haettavista korvauskustannuksista ovat aiheutuneet varta vasten ulkomaille suunnatusta terveysmatkailusta ja mitkä siellä tapahtuneesta äkillisestä sairastumisesta. Voisi olettaa, että ne jakautuvat noin puoliksi.

Siitä, minkälaisiin sairauksiin haetut korvaukset tarkemmin kohdistuvat, ei niin ikään ole tietoa. Korvauksia haetaan korvauslajeittain. Korvauslajeja ovat lääkärinpalkkiot, tutkimuksen ja hoidon kustannukset sekä lääkkeet.

– Esimerkiksi syöpähoidosta haettavat korvaukset voivat sisältää kaikkia edellä mainittuja.

Eniten korvauksia on haettu hammaslääkärin- ja lääkärinpalkkioista.

– Euroopassa maksetuista hammaslääkärin palkkioista on haettu korvauksia 1,6 miljoonaa euroa ja maksettu korvauksia 385 000 euroa. Lääkärinpalkkioista on haettu korvauksia 1,9 miljoonaa euroa ja maksettu korvauksia 285 000 euroa.

Espanja ykkössijalla

Yhteensä suomalaiset hakivat korvauksia koko maailmassa aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista vuonna 2012 noin 12,2 miljoonan euron edestä. Näistä kustannuksista 6,4 miljoonaa euroa oli aiheutunut Euroopassa. Korvauksia maksettiin yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa, joista vajaa miljoona euroa Euroopassa aiheutuneista kustannuksista.

– Ulkomailla syntyneitä sairaanhoitokustannuksia korvataan vuoden loppuun asti samalla tavalla kuin Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa aiheutuneita. Korvausprosentti on aika pieni, Suomen hintatasossa esimerkiksi lääkärinpalkkion Kela-korvaus vastaa 20–30 prosenttia palvelun todellisista kustannuksista.

– Vuodesta 2014 alkaen Euroopan alueella äkillisestä sairastumisesta aiheutuneita kustannuksia korvataan kuin henkilö olisi käyttänyt Suomessa julkista terveydenhuoltoa, Heinonen sanoo.

Eniten korvauksia, 3,4 miljoonaa euroa, on haettu Espanjassa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Korvauksia maksettiin 436 000 euroa. Heinonen arvelee Espanjan olevan listan ylimpänä kolmesta syystä.

– Siellä matkaillaan paljon, eikä valitettavan moni edelleenkään kanna mukanaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai matkavakuutusta. Niiden puuttuessa kaikki kustannukset joudutaan maksamaan paikan päällä itse.

Toinen syy on maan huonossa kunnossa oleva julkinen talous.

– Paikalliset terveyspalvelujen tuottajat ovat kiristäneet turistien sairaanhoitoa. Vaikka henkilöllä olisi eurooppalainen sairaanhoitokortti mukana, sitä ei välttämättä hyväksytä vaan maksu halutaan käteisellä tai kortilla. Paikallisten viranomaisten virheellisen menettelyn takia ihmiset hakevat korvauksia jälkikäteen meiltä.

– Kolmas syy on, että Espanjassa ihan aidosti liikkuu terveysmatkailijoita. Lomamatkalla saatetaan hoidattaa yhtä sun toista vaivaa, ja talvisin siellä oleskelee paljon suomalaisia eläkeläisiä.

Kärjessä myös USA, Thaimaa ja Viro

Espanjan jälkeen suomalaisille aiheutui viime vuonna eniten sairaanhoitokustannuksia Yhdysvalloissa (2,1 miljoonaa euroa), Thaimaassa (1,6 miljoonaa euroa) ja Virossa (1,5 miljoonaa euroa).

Suomalaisten tiedetään suosivan Viroa jonkin verran esimerkiksi plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä, mutta ne eivät pääsääntöisesti näy korvaushakemuksissa.

– Edellytys ulkomailla suoritetun hoidon korvaamiselle on, että se on ylipäätään korvattava suomalaisessa sairausvakuutuksessa. Pelkästään esteettisistä syistä tehtävää plastiikkakirurgiaa ei korvata sen paremmin Suomessa yksityisellä puolella kuin Virossakaan tehtynä. Joissakin tilanteissa, kuten rintasyöpäleikkaukseen tai onnettomuuteen liittyvänä, esteettinenkin kirurgia voi toki olla korvattavaa, Heinonen sanoo.

Jos tarvitset neuvoja hoitoon hakeutumisessa Suomesta ulkomaille, Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste tarjoaa aiheeseen liittyvää tietoa internetissä www.kela.fi/yhteyspiste. 2.1.2014 alkaen tietoa saa myös puhelimitse. Yhteystiedot: 020 634 0400, yhteyspiste@kela.fi

Lue myös:

    Uusimmat