Kotimaan hoitojonojen pullistellessa aloitteellinen potilas voisi hakeutua muuallekin Eurooppaan.
Hammashoito, raskausajan ja synnytyksen kustannukset, silmälääkärikäynnit. Muun muassa tällaisia Suomen valtio on viime vuosina kustantanut potilaille, jotka ovat itse hakeutuneet ulkomaille saamaan hoitoa, kertoo suunnittelija Johanna Eklund Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmästä.
Samalla kun hoitotakuuajat paukkuvat kotimaassa, Kelalla on velvollisuus maksaa EU- ja Eta-maihin, Sveitsiin sekä Britanniaan hakeutuvien hoitoon liittyviä kustannuksia – tietyin ehdoin.
Potilaalle edullisin tapa kulkee etukäteen haettavan niin kutsutun ennakkoluvan kautta.
– Ennakkolupa on ikään kuin maksusitoumus hoitoon ulkomailla. Potilaalle itselleen jäävät maksettavakseen vain hoitavan maan asiakasmaksut, Eklund kertoo.
Potilaalle ja tarvittaessa myös tämän saattajalle maksetaan lisäksi korvausta matkakustannuksista halvimman matkustustavan mukaan ja majoituksesta parikymppiä yöltä.
Hammaslääkäriin Viroon
Ennakkoluvalla lähtee kuitenkin ulkomaille hoitoon vain muutamia satoja suomalaisia vuodessa. Sen sijaan tuntuvasti useampi, viime vuonna noin 3 700 potilasta, saa korvausta omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta ilman ennakkolupaa.