Kotimaan hoitojonojen pullistellessa aloitteellinen potilas voisi hakeutua muuallekin Eurooppaan.
Hammashoito, raskausajan ja synnytyksen kustannukset, silmälääkärikäynnit. Muun muassa tällaisia Suomen valtio on viime vuosina kustantanut potilaille, jotka ovat itse hakeutuneet ulkomaille saamaan hoitoa, kertoo suunnittelija Johanna Eklund Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmästä.
Samalla kun hoitotakuuajat paukkuvat kotimaassa, Kelalla on velvollisuus maksaa EU- ja Eta-maihin, Sveitsiin sekä Britanniaan hakeutuvien hoitoon liittyviä kustannuksia – tietyin ehdoin.
Potilaalle edullisin tapa kulkee etukäteen haettavan niin kutsutun ennakkoluvan kautta.
– Ennakkolupa on ikään kuin maksusitoumus hoitoon ulkomailla. Potilaalle itselleen jäävät maksettavakseen vain hoitavan maan asiakasmaksut, Eklund kertoo.
Potilaalle ja tarvittaessa myös tämän saattajalle maksetaan lisäksi korvausta matkakustannuksista halvimman matkustustavan mukaan ja majoituksesta parikymppiä yöltä.
Hammaslääkäriin Viroon
Ennakkoluvalla lähtee kuitenkin ulkomaille hoitoon vain muutamia satoja suomalaisia vuodessa. Sen sijaan tuntuvasti useampi, viime vuonna noin 3 700 potilasta, saa korvausta omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta ilman ennakkolupaa.
Tällöin potilas maksaa ulkomailla annettavan hoidon ensin itse ja hakee jälkikäteen Kelalta korvausta. Kela voi korvata maksimissaan sen summan, jonka potilaan hyvinvointialue arvioi vastaavan hoidon hinnaksi Suomessa. Matkoja korvataan sen perusteella, mitä potilas olisi kuvitteellisella hoitomatkalla Suomen sisällä maksanut.
– Minimissään potilas joutuu maksamaan Suomen asiakasmaksua vastaavan summan, Eklund täsmentää.
Suomessa omatoimisista hoitoon hakeutujista yli puolet hakee korvausta Virossa annetusta hammashoidosta. Toinen suuri ryhmä käsittää käyntejä erilaisilla erikoislääkäreillä, esimerkiksi gynekologilla.