Hoitajat osoittivat mieltään – vanhustenhuollosta ei haluta vähentää

Hallitus etsii nyt 70 miljoonan euron säästöjä muualta, jotta hoitajamääriin ei tarvitsisi puuttua.

Perus- ja lähihoitajat ympäri Suomea kokoontuivat päivällä Helsinkiin osoittamaan mieltään Sipilän hallituksen suunnitelmille vähentää hoitajia vanhustenhuollosta.

Ay-liikkeen mielestä hoitajamitoitusta ei saa enää pienentää. Nyt se on 0,5 työntekijää asukasta kohden.

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavien mielestä vanhustenhuoltoon suunnitellusta hoitajien vähentämisestä tulisi luopua. 

– Onhan se tietysti viesti koko hallitukselle, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.)  

Hallituksen budjettiesityksen mukaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan ensi vuoden alusta lähtien. Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä pudotetaan alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden, kun nykyinen minimi on 0,5. 

– Me olemme budjettiriihessä sopineet budjettikirjaan kirjatulla tavalla, että vanhuspalvelujen kokonaisuus, jossa on yhtenä osana vanhuspalvelujen laatusuositus, niin se kokonaisuus käydään läpi ja sitä valmistelutyötä parasta aikaa ministeriössä tehdään, Rehula sanoi. 

Rehula ei ottanut suoraa kantaa siihen, mitä mitoitukselle pitäisi tehdä. 

– Minä tukeudun tässä vaiheessa siihen työhön, jota ollaan tekemässä. Olen hyvinkin tiiviisti ollut itse siinä mukana, tiedän missä tuo valmistelu etenee ja minkälaisia erilaisia vaihtoehtoisia malleja tuohon haetaan, mutta tämä koko laatusuositus käydään läpi ja siinä on useitakin asioita, jotka pöydällä on, Rehula sanoi. 

Valiokuntavastaavat: säästöjä muualta 

Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) esittävät tiedotteessaan, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan, kun hallituksen kaavailemille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja. 

Valiokuntavastaavien mielestä vanhustenhoitoon tulisi kehittää valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa vanhusten yksilölliset tarpeet huomioitaisiin nykyistä tarkemmin hoitajien määrästä päätettäessä. Esimerkiksi muistisairaan ja halvaantuneen potilaan hoidontarve on erilainen, valiokuntavastaavat huomauttavat. 

– Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla, Sarkomaa sanoo tiedotteessa. 

Heikkisen mukaan säästöjä voitaisiin hakea muun muassa pohtimalla, tarvitseeko jokainen pitkäaikaishoidossa oleva vanhus omaa huonetta. Juvosen mielestä henkilökunnan pätevyysvaatimuksia voitaisiin rukata. 

– Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Tilanne voidaan korjata päästämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit näihin tehtäviin, Juvonen sanoo.