Sitovan hoitajamitoituksen rahoitus puhuttaa – "Toivottavasti rahoja ei oteta kelakorvauksista"

Puuttuvat rahat uudistuksen toteuttamiseen aiotaan ottaa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Yksityisellä hoiva-alalla pelätään, että rahat otetaan kelakorvauksista.

Vanhusten hoivakodeissa on nyt viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Hallituksen lakiesitys nostaa määrän 7 hoitajaan. Uudistuksen hinnaksi on laskettu 200 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella.

Hallitusneuvotteluissa tähän tarkoitukseen osoitettiin 70 miljoonaa. Puuttuvat rahat aiotaan ottaa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Yksityisen terveysalan liitto pelkää leikkurin kohdistuvan kelakorvauksiin.

– Ihmettelen, että yhtäkkiä STM: stä tällainen 130 miljoonaa löytyy. Siitä olen hieman huolissani, että mistä se STM:n budjetista otetaan. Toivottavasti sitä ei otettaisi kela- eli savakorvauksista, koska ei ole järkeä siirtää sairailta ihmisiltä rahaa vanhuksille, toteaa Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

"Ehkäpä Vakesta löytyy tähänkin muutama miljoona"

Hoitajaliitossa pidetään tärkeänä, että rahoitus löytyy.

– Jos kaikki poliittiset puolueet ovat sitä mieltä, että vanhustenhoito pitäisi laittaa kuntoon, niin on aika merkillistä, jos ei sitä rahoitusta löydy. Jos sieltä Vakesta (Valtion kehityshtiö Vake Oy) löytyy useita satoja miljoonia ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin ehkäpä tähänkin löytyy sieltä joku miljoona, heittää Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavola.

Ministeri ei kerro rahoituksesta ennen torstai-iltapäivän tiedotustilaisuutta.

– Katsotaan torstaina tarkemmin, kun valtioneuvostossa päätetään lopulta, että hoitajamitoitus tulee, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (SDP) keskiviikkona.

Tarvitaan tuhansia uusia hoitajia

Kysymyksiä herättää myös se, mistä tarvittavat jopa 5000 uutta hoitajaa saadaan, kun alalla kärsitään jo nyt henkilöstöpulasta.

– Tärkein asia on, että koulutusta lisätään merkittävästi. Me toivomme, että hoiva-avustajakoulutus vakiinnutetaan ja hoiva-avustajien osuutta hoivahenkilöstöstä lisätään ehkä enemmän kuin hallitus ehdottaa. Työperäinen maahanmuutto on yksi keino. Lisäksi kolmansista maista tuleville hoitajille pitäisi saada selkeä koulutuspolku, ettei heidän tarvitsisi suorittaa tutkintoa uudestaan niin kuin nyt tapahtuu, luettelee Rajakangas.

– Ennen kaikkea se, että koulutettavat pysyvät koulutuksessa, eivätkä lähde pois, se on oleellinen asia. Tarvitaan karsivat soveltuvuustestit alalle. Kysymys on siitä, että nyt työnkuva tehdään paremmaksi, jolloin saadaan takaisin se, että tämä on aina ollut erittäin houkutteleva ala, pohtii Paavola.

Kunnat huolissaan kotihoidon tulevaisuudesta

Hyvinvointiala on huolissaan myös vanhusten kotihoidon tulevaisuudesta.

– Olisimme toivoneet, että sekä tehostetun palveluasumisen että kotihoidon lakiesitykset olisivat tulleet eduskuntaan yhtä aikaa. Kunnat ovat erittäin huolissaan siitä, että kun mitoitus kasvaa, miten kotihoidon palvelut turvataan, huomauttaa Rajakangas.