Hoitajamitoituksen nostaminen vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ei välttämättä ratkaise vanhustenhuollon ongelmia. Tätä mieltä ollaan sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).
STM:n hyvinvointi- ja palveluosaston johtajan Taru Koiviston mielestä on syytä muistaa, että ympärivuorokautisessa hoidossakin olevien vanhusten hoivatarve on erilainen. Siksi hänen mukaansa on tärkeää kehittää tapoja, joilla voidaan arvioida vanhusten todellinen hoivan tarve. Sen pohjalta pystyttäisiin paremmin suunnittelemaan ja arvioimaan myös se, kuinka paljon hoitajia missäkin tarvitaan.
– Täytyisi katsoa kokonaisuutta. Jos vain tehostettuun palveluasumiseen tehdään velvoittava henkilöstömitoitus, on työntekijät sinne pakko saada jostain. Se tarkoittaa, että kotihoito tulee olemaan erittäin isoissa ongelmissa. Silloin putoaa kokonaan pohja vuosien tavoitteelta tukea ihmisten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään, Koivisto sanoo.
THL:ssä on arvioinnin joustavoittamista varten kehitelty suppeampaa versiota vanhustenhuollossa käytettävästä kansainvälisestä RAI-hoitoisuusarviosta. Siinä arvioidaan erityisesti ikäihmisen fyysistä toimintakykyä ja muistia.
Lähes kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta vaativat ympärivuorokautisen vanhustenhoivan hoitajamitoituksen nostamista laissa vähintään 0,7:ään nykyisestä 0,5:n suosituksesta. Kunnissa ja hoivayrityksissä hoitajien määrän velvoittaminen lailla hirvittää. Arvioiden mukaan vanhustenhuoltoon tarvittaisiin siinä tapauksessa lähes 4 500 uutta hoitajaa.
Työvoiman saatavuus on jo nyt merkittävin ongelma ikäihmisten asumispalveluissa, vastasi 54 prosenttia kunnissa vanhustenhuollon kanssa tekemisissä olevista johtajista hiljattain Kuntaliiton kyselyyn.