Kotihoidon palveluja ei ole tällä hetkellä tarjolla riittävästi kaikilla alueilla, ja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa tilanne uhkaa vaikeutua entisestään. Syynä kasvavalle kotihoidon tarpeelle on erityisesti se, että suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jossa tarvitaan yhä enemmän tukea ja hoitoa.
Viime kuukausina julkinen keskustelu vanhuspalveluista on keskittynyt pitkälti ympärivuorokautisen hoivan puutteisiin, mutta kotihoidossa ongelmat ovat yhtä polttavia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimevuotisessa seurantatutkimuksessa lähes joka toinen kuntien vanhuspalveluista vastaava ilmoitti, että kotihoidon palveluita ei ole heidän alueellaan riittävästi.
– Se on alueellinen ongelma, eikä koske ihan koko Suomea, mutta muun muassa Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa on ollut ajoittaisia ongelmia kotihoidon riittävyydessä, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.
Ongelmien maantieteellinen sijainti on muuttunut. Kehusmaa kertoo, että aikaisemmin pulmia oli usein Pohjois- ja Itä-Suomessa, nyt ongelmat ovat etelässä.
Kehusmaa kertoo, että kotihoidon kysynnän kasvaessa lisää hoitajia tarvittaisiin jatkuvasti. THL ennustaa, että kotihoitoon tarvittaisiin yli 30 000 työntekijää vuonna 2030, kun viime vuonna heitä oli noin 21 500.
Asiakasmäärät kasvavat voimakkaasti
Kotihoidossa ei ole käytössä hoitajamitoitusta. Alalle ennakoitu työvoimapula voi pahentua, jos nykyiset hoitajat siirtyvät hoivakoteihin töihin, kun ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus säädetään lakiin.
Olennaista on huomata, että ikääntyvä ihminen voi kaivata kotihoitoa jo varhaisessa vaiheessa, kun taas ympärivuorokautinen hoiva tulee usein ajankohtaiseksi vasta elämänkaaren viimeisinä parina vuotena.
– Asiakasmäärät kasvavat kotihoidossa voimakkaasti, ympärivuorokautisessa hoivassa asiakasmäärät ovat aavistuksen laskeneet, Kehusmaa sanoo.
THL:n tilastojen mukaan yli puolet vanhuspalvelun asiakkaista on kotihoidossa. Vuonna 2018 kotihoidon asiakasmäärä oli noin 73 000, mutta sen ennustetaan kasvavan yli 104 000:een vuonna 2030.
Vastaavasti ympärivuorokautisessa hoidossa oli lähes 50 000 asiakasta vuonna 2018 ja THL arvioi lukumäärän kasvavan lähes 70 000:een vuonna 2030.
THL:n mukaan kunnat eivät ole varautuneet asiakasmäärien kasvuun vielä riittävästi, sillä päätöksiä ikäihmisten asumisratkaisuista ei ole juuri tehty. Kunnissa puuttuu myös erityisosaamista, esimerkiksi ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistuneista asiantuntijoista on pulaa.
Erityistilainteisiin tarvitaan ratkaisuja
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että ensi vuoden budjetissa kotihoitoon on tulossa sekä pysyvä tasokorotus että kertaluontoinen investointi, jolla toteutetaan kehittämishanke.
THL:n Kehusmaa sanoo, että kotihoidon rahoituksen kasvaessa tulisi ensimmäisenä puuttua juuri palvelujen riittävyyteen.
Kotihoidon palvelut ovat kaiken kaikkiaan monimutkainen kokonaisuus. Koska moni asuu kotona entistä pidempään, myös palveluilta vaaditaan enemmän ja palvelutarpeet vaihtelevat huomattavasti. Osalle kotihoito on arkisissa askareissa auttamista, toiset tarvitsevat säännöllistä sairaanhoitoa.
Kehusmaa muistuttaa, että kotihoidossa on monia erityistilanteita, joihin pitäisi luoda ratkaisuja.
Yksi esimerkki on ikäihmisen kotiutuminen sairaalahoidosta. Kehusmaa kertoo, että niissä tilanteissa auttaisi, jos kotihoidossa olisi erityinen kotiutustiimi, joka varmistaisi, että toipuminen kotona jatkuisi mahdollisimman sujuvasti. Kokemukset kotiutustiimeistä ovat olleet hänen mukaansa hyviä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kommentoi STT:lle, ettei halua ottaa kantaa kotihoidon kehittämisen konkreettisiin toimiin ennen kuin vanhuspalvelulain päivittäminen etenee.
– Vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset päivitetään. Siinä saman työn yhteydessä arvioidaan, miten kotihoidon kehittäminen olisi järkevää tehdä, Kiuru sanoo.
Konkreettisista toimista kuultaneen lisää loppuvuodesta.
Tarve tuhansille hoitajille
Vanhuspalvelulain päivittäminen on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on sitovan henkilöstömitoituksen säätäminen ympärivuorokautiseen hoivaan. Henkilöstökysymysten ratkaisun jälkeen vanhuspalvelulakia päivitetään laajemmin. Kiuru arvioi kesällä, että toinen vaihe lähtee liikkeelle joulun jälkeen.
Pääministeripuolue SDP on linjannut, että mitoitus säädetään vuoden loppuun mennessä. Budjetin yhteydessä kerrottiin, että hallitus varaa sen toteuttamiseen taloudelliset resurssit julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarvioissa.
Tästä huolimatta mitoitukseen tullee pitkä siirtymäaika.
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen toteuttamisen on arvioitu vaativan yli 4 000 uutta hoitajaa. Elokuun lopulla Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat nostivat omaa arviotaan 5 000:een.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi viime viikolla paneelikeskustelussa, että tällä vaalikaudella ei saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää, koska rahaa ei ole riittävästi. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan vanhuspalvelujen lisäksi myös muun muassa julkisen terveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseen.