Hirmuisimmankin petoeläimen pentu on suloinen otus, kunhan sitä saa katsella turvallisesti aidan takaa. Ranuan eläinpuistossa tämän kesän vetonaula on jääkarhunpentu, Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä taas kolme amurintiikerin pentua.
– Jääkarhunpentu on suurin vetonaula, mikä Ranualla yleensä voi olla. Viimeksi kun meillä oli jääkarhunpentu, kävijämäärässä tehtiin kaikkien aikojen ennätys. Uskon, että tänäkin vuonna päästään aika lähelle, sanoo Ranua Zoon toimitusjohtaja Tommi Hinno.
Ranuan eläinpuistossa myytiin viime vuonna noin 106 000 lippua. Tänä vuonna jännätään, nouseeko kävijämäärä 150 000:n paikkeille vai vielä suuremmaksi.
Viime marraskuussa syntynyt urospentu on vielä pieni, noin 70-kiloinen. Sen isä painaa noin 700 kiloa ja emo 400 kiloa.
Ähtärin eläinpuistoon luvattu kiinalainen jättiläispandapariskunta saapuu joulukuun lopulla, joten pandojen vaikutus eläinpuiston suosioon näkyy vasta ensi vuonna. Aiemmilta vuosilta tutut suosikit ovat kuitenkin paikalla.
– Karhut ovat hyvin suosittuja, samoin esimerkiksi pikkupandat, lumileopardit ja uhanalainen metsäpeura, kertoo Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi.
Korkeasaareen heinäkuun alku on tuonut runsaasti väkeä. Markkinointipäällikkö Susanna Silvosen mukaan kävijöitä on kertynyt muutamia tuhansia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Viileys on hyvä, kunhan ei kaatamalla sada. Kun sää on puolipilvinen ja vähän viileä, silloin eläimet ovat virkeitä, vinkkaa Silvonen.
Korkeasaaressa käy puolisen miljoonaa ihmistä vuosittain. Omia tuloja kertyi viime vuonna noin 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki tukee eläintarhaa.
– Näen taloudelliset tulevaisuudennäkymät hyvin valoisina, sanoo Silvonen.
Niin Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoissa kuin Korkeasaaressakin suunnilleen 60–70 prosenttia kävijöistä on lapsiperheitä.
– Toisaalta tänne tullaan myös nuorten aikuisten porukoilla, esimerkiksi polttareita viettämään. Korkeasaaressa on vietetty myös kihlajaisia ja häitä, kertoo markkinointipäällikkö Silvonen.
Kaikissa kolmessa eläintarhassa suurin osa kävijöistä on Suomesta. Ranuan eläinpuistossa myös talvi on sesonkiaikaa, ja silloin arktisia eläimiä katsomaan tulee paljon ulkomaisia matkailijoita.
Haapaniemi, Hinno ja Silvonen arvioivat, että suomalaiset eläintarhat eivät juuri kilpaile keskenään.
– Eläintarhat ovat aika erityyppisiä, ja kävijöistä suurin osa tulee 300–400 kilometrin säteeltä, sanoo Hinno.
Silvosen mukaan myös Tallinnan eläintarha on Korkeasaarelle pikemminkin yhteistyökumppani. Niissä on monia samoja eläinlajeja, ja eläinyksilöitä siirretään tarhasta toiseen.