Ähtärin eläinpuiston pandatalossa häärätään täyttä häkää. Talon pitäisi olla kuukauden kuluttua valmis ja hyvältä se näyttääkin: kellarin nukkumatilat, pesupaikat, ruokakeittiöt, tutkimushuoneet, jopa keskoshuoneet ovat kaikki kalusteita vaille valmiita. Sisätarhojen betonityöt ovat nekin viime vaiheessa.
– Nythän ne näyttävät ankealta, mutta niihin tulee runsaasti viherkasveja ja muita elementtejä, jolloin ne muuttuvat viihtyisiksi, lupaa panda-asiantuntija, professori Jukka Salo.
Salo on silmin nähden innoissaan vuosien projektista, jonka onnistuminen on hänen mukaansa harvinaista. Kaikkiaan Kiina on luovuttanut pandoja maansa rajojen ulkopuolelle vain noin 25 eläintarhaan ja usein projektit ja valmistelut kestävät 10-20 vuotta. Suomen osalta valmistelu kesti kaikkiaan kolme vuotta.
– Pandojen saaminen johonkin maahan tällä aikataululla on maailmanluokan ihmeteko. Pandoista neuvottelee Kiinan pandahallinto eri panda-asiantuntijoiden kanssa ja jos joku maa onnistuu pandat saamaan, siihen on erityiset syyt, hymyilee Jukka Salo.
Suomen valtti on talvi
Salon mukaan enää ei ole kyse pandadiplomatiasta, josta puhuttiin paljonkin takavuosina. Sen mukaan pandoilla lämmiteltiin maiden välisiä suhteita.
– Uuden lain mukaan pandoja ei voida luovuttaa ulos enää pelkästään diplomaattisista syistä, vaan vastaanottavan maan tulee tarjota uhanalaisten pandojen säilymisen kannalta jotakin olennaista uutta, kertoo Salo.
Suomella se on neljä vuodenaikaa ja luminen talvi. Pandat elävät luonnonoloissa Kiinassa korkeassa vuoristossa, jopa 4000 metrin korkeudessa. Siellä ne ovat tottuneet lumeen ja kylmyyteen, mutta myös vuodenaikojen vaihteluun.
Suomeen saadaan kaksi nuorta pandaa, joiden alkuperäiskanta on jo kuollut sukupuuttoon.
– Toiveissa on, että täällä Ähtärissä pandat voisivat huhtikuussa innostua luonnonmukaisesta lisääntymisestä valon ja kevään myötä, sanoo Salo.
Miljoonien hanke
Ähtärille pandojen tulo on paitsi suuri mahdollisuus, myös suuri investointi. Kahdeksan miljoonan euron pandatalon lisäksi Suomi on sitoutunut 15 vuoden tutkimus- ja yhteistyöprojektiin, jonka hintalappu on miljoonia euroja.
– Siinä mielessä tämä on yksi Suomen historian suurimpia mukanaoloja kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä koskaan, arvioi Salo.
Lähimmät pandat löytyvät tällä hetkellä Saksasta, Skotlannista ja Hollannista.
– Esimerkiksi Hollannissa pandojen saaminen kesti seitsemäntoista vuotta, vertaa Salo.
Ähtärissä on tehty paljon pandojen tuloon liittyen. On tehty muun muassa koeviljelmiä bambun kasvattamiseksi.
– Täytyy etsiä lajike, joka menestyy näin pohjoisessa. Uskomme että sellainen löytyy, mutta aluksi bambu tuodaan Hollannista, kertoo Salo.
Bambun lisäksi pandat herkuttelevat porkkanoilla ja bambukakulla.
– Se on tehty maissista ja se valmistetaan täällä keittiössä, esittelee Salo alakerran ruokahuollon tiloja.
Toiveissa pikkupandoja
Pandatalon kellarissa on jo valmistauduttu nuoren pandaparin lisääntymiseen.
– Se ei luultavasti tapahdu ensimmäisenä keväänä, vaikka saammekin nuoret, murrosikäiset yksilöt, jotka sopeutuvat muutoksiin parhaiten, kertoo Salo.
Seuraavalle keväälle on jo ladattu suuret toiveet. Tutkimushuoneessa seurataan pandojen hormonitoimintaa erilaisten näytteiden avulla otollisen lisääntymisajan havaitsemiseksi. Myös keskoskaappi on varattu, sillä panda synnyttää viiden viikon raskausajan jälkeen usein kaksi pentua, joista se ryhtyy hoitamaan vain toista.
Suojelutarhoissa molempien henkiin jääminen varmistetaan keskoskaapeilla, jossa hiiren kokoisia poikasia ruokitaan vastikemaidolla siten, että pentua vaihdetaan vuorokausittain.
– Pandaemo hyväksyy tämän vaihdoksen ja kun pennut ovat kasvaneet isommiksi, se hyväksyy molemmat omakseen ja hoivaa molempia, kertoo Salo.
Jos ja kun Ähtäriin saadaan pieniä pandajälkeläisiä, ne palautetaan Kiinaan parin-kolmen vuoden iässä.
– Kiina on aloittanut ohjelma, jossa pandat pyritään palauttamaan suojelutarhoista luontoon omille elinsijoilleen. Näiden pandojen jälkeläiset kuuluvat siihen joukkoon, kertoo Salo
Hiihtolomalla Pandalaan?
Jos kaikki menee hyvin, vuodenvaihteessa saapuvat pandat tulevat yleisön nähtäville helmikuun puolessa välissä. Ähtäri Zoon vs. toimitusjohtaja Kari Vainio on yhtä innoissaan pandojen tulosta kuin "pandaprofessori" Jukka Salokin.
– Uskomme, että kävijämäärät ovat noin 100 000 vuodessa. Tämä arvio on aika alakanttiin, sillä muissa pandatarhoissa kävijämäärät ovat enemmän, kertoo Vainio.
Tällä hetkellä Ähtäri Zoossa vieraillee vuosittain 170-180 000 kävijää, joten kävijämäärä saattaa jopa kaksinkertaistua. Yleisö pääsee näkemään pandat hyvin, sillä lasiseinäinen sisätarha on nähtävissä kahdesta suunnasta. Pandat pääsevät liikkumaan vapaasti sisällä ja ulkona ja jopa mahdolliset pennut tulevat yleisön nähtäville.
– Keskoskaappi sijoittuu siten, että pienenkin pennun pääsee näkemään lasiseinän lävitse, kertoo Salo.
Panda ei ole viimeinen eläin, jota Ähtäriin havitellaan.
– Meillä on suunnitelmissa useiden uusien lajien hankinta. Esimerkiksi siperiantiikeri on yksi sellainen, paljastaa Vainio.