Joensuu ja Lahti pyrkivät nopeimmin hiilineutraaleiksi – tavoitetasoissa merkittäviä eroja kaupunkien välillä
1:30Mikä on ennallistamisasetus? Katso minuutin selitys
Julkaistu 29.10.2022 05:55
MTV UUTISET – STT
Osa suomalaiskaupungeista aikoo olla hiilineutraaleja jo ennen Suomen valtiota. Vetoapua kaivataan kuitenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Muun muassa Joensuu, Helsinki, Lahti ja Turku haluavat olla hiilineutraaleja ennen Suomen valtiota, jonka tavoitteena on vuosi 2035.
Nopeimmin tavoitteen pyrkivät saavuttamaan Joensuu ja Lahti. Niissä päästöt pyritään päästövähennyksillä ja kompensoinnilla painamaan nollaan vuoteen 2025 mennessä.
Lahti on päättänyt leikata päästöjään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kompensoida loput eli noin 20 prosenttia. Joensuussa taas päästöjä leikataan vähintään 60 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja loput 40 prosenttia on tarkoitus kompensoida.
Turussa tavoite on asetettu vuoteen 2029 ja Tampereella sekä Helsingissä vuoteen 2030.
Lähinnä tavoitettaan on tuoreimpien päästötietojen mukaan Lahti, joka on onnistunut leikkaamaan päästöjään lähes 70 prosentilla vertailuvuodesta. Pisin matka tavoitteeseen taas on Helsingillä, jonka tulisi leikata päästöjään vielä 47 prosenttia vertailuvuoden 1990 päästöistä.
Helsingissä ilmasto-ohjelmaa jouduttiin päivittämään
Elokuussa Helsinki tiedotti päivittäneensä ilmasto-ohjelmaansa, koska päästökehitys oli tavoitteeseen nähden liian hidasta.
– Päivityksen yhteydessä tekemämme arvion mukaan nykyisillä, jo tehtäväksi päätetyillä toimilla Helsingissä tullaan pääsemään 69 prosentin päästövähenemään vuoteen 2030 mennessä, Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman johtaja Kaisa-Reeta Koskinen sanoo.
– Nykytoimet riittävät tosi pitkälle, mutta eivät loppuun asti.
Joensuun ilmastokoordinaattori Kukka-Maaria Hamunen sanoo kaupunkinsa ilmastotavoitteen olevan realistinen, mutta haastava. Tavoite siintää kolmen vuoden päässä.
Vuoden 2020 päästötietojen mukaan Joensuun päästöt ovat vähentyneet vertailuvuodesta 37 prosenttia. Matkaa tavoitteeseen on lähes saman verran kuin on jo kuljettu.
Turussa päästöjä on viimeisimmän laskennan mukaan vähennetty 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
– Vähennystahti on viime vuosina ollut varsin nopeaa. Vielä jäljellä oleva vähennettävä päästömäärä ei sinänsä ole suuri, mutta mitä alemmas päästöissä mennään, sitä haastavammaksi vähennykset tulevat, Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo sanoo.
Helppoja, suuria päästövähennyksiä aikaansaavia toimia ei enää ole. Päästöjä pitää nyt saada leikattua kaikesta, Veivo toteaa.
Kenellä on keinot vaikuttaa liikenteen päästöihin?
Suurimmat yksittäiset päästösektorit myötäilevät kaupungeissa pitkälti kansallisia linjoja. Eniten päästöjä syntyy liikenteestä, lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta.
Helsingissä lämmitys lohkaisee päästöpotista lähes 60 prosenttia ja liikenne noin neljänneksen. Koskinen myöntää, että etenkin liikenteen päästöjen vähentäminen on hankalaa. Hänen mielestään liikenteen päästöjen vähentämisessä isompi rooli on valtiolla, EU:lla sekä autoteollisuudella.
– Sähköautojen yleistymiseen vaikuttaa esimerkiksi autojen hinta, ja siihen kaupunki ei voi vaikuttaa.
Joensuussa liikenteen ja lämmityksen rinnalla merkittävänä päästösektorina erottuvat teollisuus ja työkoneet. Ne tuottavat noin 40 prosenttia kaupungin päästöistä.
– Niihin on haastavaa vaikuttaa kaupunkikonsernin omilla toimilla. Kansallisella ja EU-tason ohjauksella on suuri merkitys sektorin päästöille, ilmastokoordinaattori Hamunen sanoo.
Suomen ilmastopaneeli julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti riittäisi Suomen liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Ilmastopaneeli suositti raportissaan tieliikenteen kansallista päästökauppaa, joka auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet.
Liikenteen lisäksi merkittävässä asemassa ovat alueelle energiaa tuottavat yhtiöt. Esimerkiksi Joensuussa lämmitys tuottaa runsaan viidenneksen kaupungin päästöistä.
Ilmastokoordinaattori Hamunen sanoo, että isoilla paikallisilla toimijoilla on suuri vaikutus Joensuun ilmastotavoitteen saavuttamiseen. Alueella toimiva energiayhtiö Savon Voima uudistaa parhaillaan Joensuun voimalaitosta uusimalla voimalaitoskattilan ja muun laitteiston biopolttoon sopiviksi. Yhtiön mukaan uudistus mahdollistaa turpeesta luopumisen vuoteen 2026 mennessä.
Lahdessa päästöjä saatiin vähennettyä merkittävästi, kun kaupungin omistama Lahti Energia siirtyi tuottamaan kaukolämpöä kivihiilen sijaan biopolttoaineilla. Siirtymän myötä energiantuotannon ja teollisuuden päästöt vähenivät vuodesta 2018 yli 80 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.
Sama resepti on toiminut Turussa. Siellä energiantuotannossa on ilmastojohtaja Veivon mukaan noin 15 vuoden aikana siirrytty hyvin fossiilipainotteisesta lähes täysin uusiutuvaan järjestelmään. Turun kaupungin omistaman Turku Energian kaukolämmöstä 75 prosenttia tuotettiin vuonna 2021 uusiutuvilla energialähteillä.
Helsingissä kaupungin omistama energiayhtiö Helen tuottaa yhä suurimman osan kaukolämmöstään fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä ja maakaasulla.
Yhtiö on kertonut sulkevansa Helsingin Hanasaaressa sijaitsevan hiilivoimalan huhtikuun 2023 alussa ja Salmisaaren hiilivoimalan viimeistään huhtikuun 2024 alussa. Yhtiön mukaan koko Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät laitosten sulkemisen myötä noin viisi prosenttia.
Hiilineutraalius tarkoittaa kunnissa eri asioita
Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntijan Tatu Leinosen mukaan kuntien hiilineutraaliudelle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää. Lisäksi vertailu- ja tavoitevuodet sekä päästövähennysten ja kompensaation suhteet vaihtelevat kunnittain paljon.
Yleisimpiä päästövähennysten ja kompensaation suhteista on 80–20, jossa 80 prosenttia päästöistä vähennetään ja 20 kompensoidaan.
Tämä on käytössä esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimassa Hinku-verkostossa, johon kuuluu yli 80 suomalaista kuntaa. Hinku-kunnissa vertailuvuotena käytetään vuotta 2007, joka on verkoston perustamista edeltävä vuosi. Vertailuvuotta 1990 taas käytetään laajalti kansainvälisesti, ja se on käytössä esimerkiksi YK:n Kioton pöytäkirjassa.
Suomen kansalliset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 korkeammat kuin vuonna 1990. Siten päästöjen leikkaaminen esimerkiksi 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä on käytännössä helpompaa silloin, kun vertailuvuosi on vuoden 1990 sijaan vuosi 2007.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:52Katso myös: Hiilinielut ovat luonnon omia imureita – tätä hiilinielu tarkoittaa
Tavoitetasoissa merkittäviä eroja
Joensuussa, Lahdessa, Turussa, Helsingissä ja Tampereella hiilineutraaliksi ollaan julistautumassa hyvin erilaisin päästötasoin. Joensuussa vertailuvuoden 2007 päästöt olivat 661 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tästä on tarkoituksena vähentää ainakin 60 prosenttia, jolloin kompensoitavaa jäisi enintään 264 kilotonnia.
Lahti lähti vuoden 1990 lukemasta 1 180 kilotonnia ja tavoittelee vähintään 80 prosentin vähennystä eli enintään 235 kilotonnin päästötasoa.
Turku puolestaan aikoo vähentää 90 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta eli 1 227 kilotonnista, jolloin viivan alle jäisi reilut 122 kilotonnia.
Helsingin vuosittaiset päästöt olivat vuonna 1990 yhteensä 3 514 kilotonnia, ja 80 prosentin vähennyksellä pyritään 703 kilotonnin päästöihin, jotka on tarkoitus kompensoida.
Tampereella päästöjen lähtötaso oli 1 300 kilotonnia vuonna 1990 ja tavoitteena on 80 prosentin vähennyksillä saavuttaa enintään 260 kilotonnin päästötaso.
Kaupunkien vuosittaiset päästöt eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä laskentatavat niiden takana saattavat erota toisistaan.
