Toinen joulupäivä on Tapapninpäivä. Silloin kirkon piirissä muistellaan ensimmäistä marttyyria Stefanosta, jota suomalaisittain kutsutaan Tapaniksi. Päivä on myös hevosten ja hevosmiesten päivä.
Pyhää Stefanosta pidetään ensimmäisenä uskonsa tähden kuolleena marttyyrina. Toinen joulupäivä pyhitettiin marttyyrille 300-luvulla.
Apostolien kertomuksissa Stefanoksen kerrotaan kuolleen väkijoukon kivittämänä. Syytteenä oli jumalanpilkka. Apostolien kertomusten mukaan Stefanos piti pitkän puheen ja juuri ennen kuolemaansa hän rukoili anteeksiantoa kivittäjilleen.
Suomalaisia tapoja
Suomessa Tapaninpäivään liittyvät tapaninajot, mieluiten hevosella. Joulun rauhallisen hiljaiselon jälkeen haluttiin päästä hupsuttelemaan isolla joukolla ja yleensä ilonpito on aloitettu jo varhain aamulla.
Perinteisesti Tapaninpäivän ajeluihin on liittynyt erilaisia tapoja ja päivä on aikoinaan ollut suosittu hääpäivä.
Esimerkiksi Savossa taas yritettiin ehättää lämmittää naapurinsauna aikaisin aamulla, jotta naapurit voisi sitten täysin luontevasti kutsua kylpemään.
Varsinais-Suomessa pilailtiin toisten kustannuksella. Ihmiset yrittivät ennättää toisten navetoille aamuyöllä ja peittää eläimät rehuilla. Tällä korvattiin huonoa jouluruokintaa.
Varsinais-Suomessa toivottiin myös, ettei päivän ensimmäinen vieras olisi nainen. Tähän liittyi ajatus, että vain mies pystyi tuomaan hevosen – nainen taas veisi sen.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, 1985, 12. painos