1960-luvulla käyttöön otetut henkilötunnukset saattavat tulevaisuudessa muuttua erilaisiksi. Tunnukset saattavat tulevaisuudessa myös loppua kesken. Yksi ongelma tunnuksissa on, että niistä selviää omistajan henkilötunnus ja sukupuoli. Tasa-arvovaltuutettu on kiinnittänyt huomiota tähän.
Helsingin maistraatin päällikkö Kari Myllys sanoo, että 1940-luvulla, suurten ikäluokkien aikaan, yhtenä päivänä oli tilanne, jolloin henkilötunnusten variaatiot olivat loppua. Nykyisen syntyvyyden aikana hän ei näe tätä uhkana tunnuksille.
Näin nykyinen henkilötunnus muotoutuu:
Syntymäaika kertoo päivän, kuukauden ja vuoden. Syntymäpäivän jäljessä oleva merkki kertoo syntymävuosisadan. Yhdysmerkki (-) on 1900-luvulla syntyneillä. Henkilöllä joka on syntynyt 1800-luvulla se on plusmerkki (+) ja 2000-luvulla syntyneiden merkki on A.
Yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumero on miehillä pariton ja naisilla parillinen.
Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan.
– Maahanmuutto on todennäköisesti yksi asia, joka tuo tilanteen siihen, että järjestelmää täytyy muuttaa. Ilmeisesti, kun 1960-luvulla tämä järjestelmä kehitettiin, ei osattu arvioida, että Suomessa olisi jonakin päivänä näin paljon ihmisiä, Myllys sanoo.
Tivi-lehti kertoo, että järjestelmän heikkouksiin lukeutuu myös se, että henkilötunnusten avulla on mahdollista tehdä identiteettivarkauksia. Näin voidaan esimerkiksi tilata etämyynnistä tavaraa toisen henkilön nimissä.
Henkilötunnuksella ei tunnistauduta
Nykyisellään henkilötunnus on tarkoitettu erottamaan kaksi ihmistä toisistaan. Henkilötunnuksella ei tunnistauduta.
– Sillä, että henkilö sanoo henkilötunnuksensa, ei mitenkään todista, että hän on juuri tämä henkilö. Sillä ei pysty tunnistamaan ketään, mutta sen avulla pystyy erottelemaan kaksi saman nimistä ihmistä. Yhtä hyvin kuin nimensä, voi myös henkilötunnuksensa valehdella, Myllys muistuttaa.
Myllys sanoo, että maistraatti tulisi toimeen nykyiselläkin systeemillä, mutta jos tarvetta ilmenee, tunnusmalli täytyy muuttaa.
Nykyinen tunnusmalli ja sen logiikka on kehitetty 1960-luvulla.
Eniten ongelmia tunnusten loppumisen kannalta tulisi tilanteessa, jossa saman päivän aikana pitäisi antaa suuri määrä tunnuksia. Tämä tulee kyseeseen juuri Myllyksen mainitseman maahanmuuton osalta.
Kaksi työryhmää selvittää tunnusten mahdollisia muutoksia. Työryhmien tehtävänä on luoda esitys yksiselitteisestä henkilön tunnistamisesta ja yksilöintitunnuksesta viranomaisjärjestelmissä.
Pohdinnassa on myös biometristen tunnisteiden käyttö.