Helsingin Mätäjoen kalakuolemien syy on selvinnyt. Eteläistä Suomea muutama päivä sitten huuhdellut lyhyt sade irrotti hulevesialueella viemäreistä liat ja ne valuivat jokeen.
– Se pieni sade sai hulevesiverkostoista ja sadevesiviemäreistä sinne toista kuukautta kertyneet liat liikkeelle. Siinä on paljon happea kuluttavaa ainetta ja muuta tavaraa. Sade oli kuitenkin liian pieni raikastaakseen pääuomaa, Vaelluskala ry:n toiminnanjohtaja Henrik Kettunen kertoo MTV Uutisille.
Kun sadetta saadaan taivaalta tasaisemmin, likavedet eivät yleensä ehdi tiivistyä viemäreissä niin pahasti.
Urbaanipurot vaarassa
Kettusen mukaan tällaiset tilanteet ovat konkreettisesti myrkkyä juuri kaupungeissa ja niiden läheisyydessä oleville urbaanipuroille. Varsinkin, jos niitä on kunnostettu lohikalojen kutu- ja asentopaikoiksi. Tämäkin sadekuuro sai aikaan lohikalojen kuolemia Longinojalla, joka on yksi pääkaupunkiseudun ykkös-suojelukohteita erittäin uhanalaisen taimenen osalta.
– Eilen illalla todettiin puolitoistatusinaa kuollutta taimenta myös Longinojalla ja siellä ei koskaan ole tavattu kuolleita taimenia, Kettunen kertoo.
Kettusen mukaan pienen sateen negatiiviset vaikutukset saattavat näkyä myös muissa pääkaupunkiseudun urbaanipuroissa. Yksittäisiä kuolleita kaloja voi siis olla muissakin taimenvesistöissä.
Aina ei havaita
Kuolleista kaloista yleensä noin puolet nousee pintaan ja toinen puoli jää näkymättömiin. Kun petoeläimet siivoavat rannat nopeasti, voivat pienet paikalliset kalakuolemat jäädä kokonaan huomaamatta.
Koko pääkaupunkiseudun alueella on vajaat parikymmentä hyvin uhanalaiseksi luokitellun taimenen kotipuroa, joita pyritään hoitamaan kutusoraikkoja, kulkureittejä ja asento-alueita rakentamalla sekä veden laatua tarkkailemalla.
– Longinojalla ja Haaganpurolla on saatu taimenkanta erittäin hyvin elpymään, kala-asiantuntija Kettunen sanoo.
Asiantuntijan mukaan tämän päivän aikana ei ole raportoitu uusista kalakuolemista. Seuraava sadekuuro ei myöskään välttämättä aiheuta uutta katastrofia, jos kuivaa kautta ei sitä ennen kestä paria kuukautta.
- lohikalat ovat hyvän elinympäristön indikaattori, Kettunen muistuttaa.