Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu kritisoi leipäjonoja: "Suurin osa avun saajista tavallista jengiä, joille lyhyt jonotus on halpa hinta arvokkaasta kassista"

– En ymmärrä tätä ruoka-apuun liittyvää hurskastelua. Niin kauan kun on maksutonta ruokaa, on myös jonoja. Suurin osa ruoka-avun saajista on ihan tavallista jengiä, joille lyhyt jonotus on halpa hinta arvokkaasta ruokakassista. Näin toimii homo economicus, Meri kirjoittaa Twitterissä.

Päivitys otti nopeasti tulta alleen ja sai osakseen vihaisenkin vastaanoton. Siihen on tullut jutun kirjoitushetkellä 479 kommenttia ja päivitystä on jaettu 154 kertaa. 

Lue myös: Helsingin keskustaan muodostui valtavat jonot: Hurstinavun joulun ruokakassit vähävaraisille jaettiin tunnissa loppuun

Moni vastaaja halusi selventää kaupunginvaltuutetulle, miksi ihmiset hakevat ruokaa leipäjonosta. Esimerkiksi kansanedustaja Anna Kontula (vas.) avasi ketjussa ruoka-avun tarpeellisuutta:

– Tavallaan. Silloin kun olin köyhä yksinhuoltaja, saimme ruoka-apua. Rahamme olisivat kyllä riittäneet ruokaan muutenkin, mutta ruoka-avun ansiosta saatoin ostaa lapsilleni myös (käytettyjä) vaatteita. Kun tulotaso sitten alkoi riittää kumpaankin, en enää käynyt jonoissa.

– Kyllä kutakuinkin kaikilla rahat riittävät ruokaan. Näillä leveysasteilla kuitenkin jo hengissä pysymiseen tarvitaan paljon muutakin. Jos vielä yrittää päästä pois köyhyydestä (tai vaikka omistaa lemmikin), kuluja syntyy jo niin paljon, että on käytettävä kaikki lähteet.

"On hyväksyttävämpää jonottaa maksutonta ruokaa"

Meri kertoo MTV Uutisille, että päivityksen tarkoituksena oli monipuolistaa ruoka-avusta käytävää keskustelua. Hän sanoo, että ymmärsi päivityksen saattavan herättää "pahaa verta."

Hänen näkemyksensä mukaan se, että yhä useampi hakee ruoka-apua, ei suinkaan tarkoita, että yhä useampi olisi ahdingossa.

– Sitä selittää ehkä osaltaan taloustilanne, mutta minun nähdäkseni on hyvä nostaa se, että jonottamiseen liittyvä stigma ja epämukavuus on hälventynyt ja on hyväksyttävämpää jonottaa maksutonta ruokaa, Meri avaa.

– Ei ole mitään objektiivista mittaristoa sille, että kuka on ruokakassin tarpeessa, niin se määrittyy sen perusteella, että ketkä sinne leipäjonoon menee. 

Hän kuitenkin ajattelee, että stigman hälventyminen on hyvä asia, koska siten ihmiset saavat tarvitsemaansa apua.

Kutsu leipäjonoon

Meri on nähnyt paljon ruoka-apua jonottavia henkilöitä Helsingin Kalliossa. Hän pohtii, että ruokakasseja jonottava joukko on hyvin moninainen ja avuntarpeen taakse kätkeytyy erilaisia ongelmia ja elämäntilanteita. 

Lue myös: Entinen leipäjonon työnjohtaja päätyi itse ruuan hakijaksi: "Itku kurkussa väännän sienikastiketta ja perunamuusia – olo mitä kiitollisin ja herkistynein"

Useampi henkilö on kaupunginvaltuutetun somepäivityksessä toivottanut hänet tervetulleeksi itse tutustumaan leipäjonossa oleviin henkilöihin. Meri aikoo ottaa tarjouksen vastaan.

– Mielelläni menen keskustelemaan heidän kanssaan. Toivottavasti joku ottaa minut mukaan seuraamaan ja auttamaan.

Hänellä on itsellään mielessä keinoja, jotka voisivat auttaa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Hän pohtii, että ruoka-apua hakiessaan ihmisellä voisi olla mahdollisuus saada neuvontaa esimerkiksi työnhakuun tai päihdeongelmiin. 

– Tämä auttaa enemmän kuin se lyhytvaikutteinen leipäkassi. 

Lue myös: Laila oli hakemassa hävikkiruokaa vähävaraiselle perheelle, kun hyväsydäminen mies halusi auttaa ostamalla kärryllisen ruokaa – "Lopuksi hän laittoi vielä ison suklaarasian"