Helsingin Suomalainen Klubi ei edelleenkään avaa jäsenyyttä naisille – vähemmistö esti muutoksen jäsenäänestyksessä

Herrojen klubit ja Hyvä sisar -kerhot 11:00
Herrojen klubit ja Hyvä sisar -kerhot – vuonna 2017 keskustelussa olivat Pörssiklubista silloiset, naisten jäsenyyden estäneet säännöt. Klubista ja tasa-arvosta keskustelivat Huomenta Suomessa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja yksityissijoittaja Marja-Leena Haapanen.

Helsingin Suomalaisen Klubin ovet eivät vieläkään aukea naisille. Perjantaina pidetyssä äänestyksessä kaksi kolmasosaa Suomalaisen Klubin jäsenistä kannatti naisten jäsenyyden sallimista, mutta se ei riittänyt sääntöjen muuttamiseen.

Muutos olisi edellyttänyt kolmen neljäsosan enemmistöä kahdessa eri äänestyksessä. Naisten jäsenyyttä vastustava kolmannes Suomalaisen Klubin jäsenistä pystyi siten perjantaina torppaamaan muutoksen.

– Monelle asia on sen tyyppinen, että ollaan pitkän perinteen puitteissa liitytty klubiin, jossa on ollut jäseninä vain miehiä. Sen muuttaminen on vielä osalle meidän jäsenkuntaa varsin korkean kynnyksen takana, sanoo Suomalaisen Klubin puheenjohtaja Raimo Ilveskero.

Vuonna 1876 perustettu Suomalainen Klubi ilmoittaa verkkosivuillaan olevansa kulttuuriklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan.

Ilveskeron mukaan kysymys jäsenyyden avaamisesta muillekin kuin miehille ei ole pitkässä juoksussa loppuun käsitelty, vaikka perjantain äänestystulos ei sääntömuutosta sallinut. Ilveskeron mukaan kevään mittaan pohditaan, miten asiaa jatkossa käsitellään ja milloin.

Kannatus naisten jäsenyyden sallimiselle on Ilveskeron mukaan kasvanut merkittävästi viime vuosina.

– Se on kolmessa vuodessa kääntynyt täysin ympäri. Tämä ei pohjaudu äänestykseen, vaan mielipidekyselyihin. Noin kolme vuotta sitten vain 30 prosenttia kannatti jäsenyyden avaamista, ja nyt kannattaa kaksi kolmasosaa, Ilveskero kertoo.

Muutama ilmoittanut eroavansa

Perjantain ylimääräisessä jäsenkokouksessa äänestykseen osallistui 1433 jäsentä, joista 67,6 prosenttia kannatti naisten jäsenyyden sallimista. Suomalaisen Klubin johtokunta oli yksimielisesti esittänyt, että jäseneksi pitäisi voida hakea sukupuolesta riippumatta.

Muutosta vastusti 32,4 prosenttia jäsenistä. Äänensä antoi hieman alle puolet Suomalaisen Klubin noin 3 000 jäsenestä.

Helsingin Sanomat kertoi syksyllä, että Suomalaisen Klubin syyskuun jäsenkyselyn mukaan 300 jäsentä uhkaa erota, jos naiset hyväksytään jäseniksi. Jos taas naisia ei hyväksytä, lähtijöitä olisi kyselyn mukaan 88.

Ilveskero kertoi STT:lle sunnuntaina aamupäivällä, että perjantain äänestyksen jälkeen muutama jäsen on ilmoittanut eroavansa.

Miten Suomalaisen Klubin houkuttelevuuteen vaikuttaa se, että naisia ei hyväksytä jäseniksi?

– Tämä on yksi niitä kysymyksiä, joita tämän vuoden aikana on tuotu keskustelussa esiin. Ei tämä päätös ainakaan esitettyjen taustojen valossa ole omiaan ehkä sitä houkuttelevuutta kasvattamaan. Mutta jää nähtäväksi, kuinka suuri merkitys sillä on lähikuukausina, Ilveskero sanoo.

Suomalaisen Klubin on aiemmin kerrottu menettäneen muutamia nimekkäitä jäseniään. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja silloinen puoluesihteeri Janne Pesonen erosivat vuonna 2018 Suomalaisen Klubin jäsenyydestä. Orpo ja Pesonen olivat sitä ennen ilmoittaneet eroavansa, jos yhdistys ei hyväksy jäsenikseen naisia. Myös kokoomuksen Kai Mykkänen on kertonut eronneensa Suomalaisesta Klubista.

Pitkään herrakerhona toiminut Helsingin Pörssiklubi sen sijaan päätti vuonna 2018, että se hyväksyy jäsenikseen myös naisia.

Puoluetoimiston muutto syönyt tuloja

Kokoomus siirsi muutama vuosi sitten puoluetoimistonsa Suomalaisen Klubin omistamista tiloista Helsingin Kampin Kansakoulukujalta Etu-Töölöön Ostrobotnialle. Puoluetoimiston muutto on iskenyt Suomalaisen Klubin tuloihin, sillä osaan tiloista ei ole löytynyt uusia vuokralaisia.

Kokoomukselta saaduilla vuokratuloilla oli aiemmin kustannettu osa Suomalaisen Klubin harrastustoiminnasta.

Ilveskero luonnehtii Suomalaisen Klubin taloustilannetta tyydyttäväksi.

– Aina kun tulot pienenevät, taloudenpito vaikeutuu. Se on ihan selvä, Ilveskero sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat