Helleaalto, Kalajoen palo ja Paula-rajuilma – Suomessakin koettiin viime vuonna sään ääri-ilmiöitä

1:58

Sään ääri-ilmiöt koettelivat Eurooppaa viime vuonna poikkeuksellisen ankarasti. Ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan Euroopassa rekisteröitiin viime vuonna mittaushistorian kuumin päivälämpötila, lähes 49 astetta. Myös harvinaisen tuhoisia tulvia ja metsäpaloja riehui eri puolilla Eurooppaa. Esiteolliseen aikaan verrattuna Euroopan keskimääräinen lämpötila on noussut jo yli kahdella asteella. 

Sään ääri-ilmiöt aiheuttivat viime kesänä laajaa tuhoa Euroopassa. Välimeren ympäristössä riehuivat poikkeuksellisen laajat metsäpalot. Saksassa mitattiin maan historian suurin päiväkohtainen sademäärä, joka aiheutti tuhoisia tulvia. Sisiliassa puolestaan mitattiin Euroopan mittaushistorian korkein lämpötila 48,8 astetta.

– Ilmastonmuutos etenee, se tarkoittaa, että lämpötilan jakauma siirtyy oikealle lämpöisempiin lukemiin. Sen seurauksena voimakkaat helleaallot ja erityisesti lämpötilaan liittyvät sään ääri-ilmiöt tulee lisääntymään, arvioi tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Äärisäitä nähtiin myös Suomessa 

Viime vuonna myös Suomessa kohdattiin sään ääri-ilmiöitä.

– Kesä-heinäkuun helleaalto oli poikkeuksellinen ja sellainen, joita ilmastonmuutos tuo mukanaan ja sen lisäksi havaittiin voimakkaita metsäpaloja, esimerkiksi Kalajoen metsäpalo oli viime vuosien suurimpia ja Paula-rajuilma Kainuussa Pohjois-Pohjanmaalla, listaa Rantanen.

Euroopan keskilämpötila noussut jo 2 asteella

Euroopan keskilämpötila on noussut jo yli kahdella asteella esiteollisesta ajasta. Maailmanlaajuisesti ei kuitenkaan ole vielä ylitetty Pariisin sopimuksessa määriteltyä 1,5 tai 2 asteen rajaa.

– Tämä Pariisin sopimuksessa mainitut 1,5–2 astetta viittaa globaaliin keskilämpötilan nousuun ja nyt kun Euroopassa on 2 astetta ylitetty, se on vain Euroopan keskilämpötila ja globaalisti ollaan siellä 1,2–1,3 asteessa tällä hetkellä. Globaalissa keskiarvossa on koko maapallo mukana. Suurin osa maapallosta on merta ja vesialueita ja ne lämpenevät hitaammin kuin globaali keskiarvo. Eurooppa on manner ja mantereella lämpötilan nousu on nopeampaa kuin globaalisti keskimäärin. Myös Suomessa ollaan jo päästy kahteen asteeseen, selittää Rantanen.

Pariisin sopimuksen tavoitteet karkaavat pian

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen turvallisena pidetylle tasolle ei kuitenkaan onnistu, ellei maailman päästöjä saada pian kääntymään laskuun. 

– Ihan näinä vuosina pitäisi hiilidioksidi- ja muut kasvihuonekaasupäästöt saada laskuun, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet täyttyisivät, huomauttaa Rantanen.

Ilmakehän metaanipitoisuudet kasvussa

Hiilidioksidipitoisuuden lisäksi ilmakehän metaanipitoisuudet jatkoivat myös viime vuonna kasvuaan. Ilmastoa lämmittävää metaania vapautuu useista eri lähteistä eivätkä tutkijat ole varmoja, mistä metaanipitoisuuden kasvu johtuu.

– Metaanin hyvin nopeasta noususta viime vuosina ei ole selkeää tieteellistä konsensusta, että mistä se johtuu. On arveltu useita eri syitä tutkijoiden keskuudessa, mutta varmuutta ei ole. On arvioitu, että esimerkiksi Siperian sulavat ikirouta-alueet voisivat päästää lisää metaania ilmakehään, mutta selkeää varmuutta asiasta ei vielä ole, arvioi Rantanen. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja