Kuten on jo ennakoitu, viime vuosi oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi.
EU:n ilmastopalvelu Copernicus julkisti tänään viime vuoden ilmastotilastot. Ensimmäistä kertaa koko vuoden keskilämpötila oli yli 1,5 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Myös merien pintalämpötila ja ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat uusiin ennätyslukemiin.
Lue myös: Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin, ja jäljellä on vain yksi ratkaisu
Tuhotulva Espanjan Valenciassa, hurrikaani Helene Yhdysvalloissa, maanvyörymiä Intiassa. Nämä ovat esimerkkejä viime vuoden lukuisista äärisäiden aiheuttamista tuhoista eri puolilla maailmaa. Taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos, joka tekee lämpöaalloista, tulvista ja myrskyistä aiempaa tuhoisampia ja useammin toistuvia.
– Se, mikä huolestuttaa eniten, on näiden sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen. Ne aiheuttaa niin paljon inhimillistä kärsimystä, taloudellisia tappioita, infrastruktuurin tuhoutumista ja tuhoa luonnolle, toteaa Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen.
Kymmenen lämpimintä vuotta
Viime vuosi oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian tähän asti lämpimin. Itse asiassa viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet mittaushistorian kymmenen lämpimintä vuotta.
– Kyllä se ihan koruttomasti kertoo siitä ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä. Tätä ovat tutkijat jo monia vuosikymmeniä sanoneet ja tällaisena tulee jatkumaan kunnes saadaan päästöjä globaalilla tasolla merkittävästi vähennettyä, muistuttaa Korhonen.
1,5 asteen raja ylitettiin
Vuosi 2024 oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan tason 1,5 asteella.
Asiantuntijan mukaan Pariisin sopimuksen tavoite pysäyttää ilmastonmuutos 1,5 asteeseen on vielä teoriassa mahdollista, koska sopimuksessa tarkoitetaan pidemmän ajan keskiarvoa.
– On arvioitu, että jos globaalit päästöt pysyvät samalla tasolla kuin viime vuonna, niin kuuden vuoden päästä se hiilibudjetti 1,5 asteen rajaan olisi täynnä. Kyllä se epätoivoiselta tällä hetkellä vaikuttaa, että alle 1,5 asteen jäätäisiin. Semmoinen toive vielä on, että jos joksikin aikaa ylitetään 1,5 astetta, niin voitaisiin poistamalla hiilidioksidia ilmakehästä päästä vielä alle sen 1,5 asteen, pohtii Korhonen.
Korhonen kuitenkin varoittaa tuijottamasta vain yhtä lukua.
– Ilmastonmuutos ei ole sitä, että ennen 1,5 astetta mitään ei tapahdu ja sen jälkeen katastrofi alkaa. Joka ikisestä asteen kymmenyksestä kannattaa taistella.
Suomessa talvet lämpenevät
Meillä Suomessa viime vuosi oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Keskilämpötila oli yli kolme astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan eli 1800-luvun loppupuolelle.
– Erityisesti talvet lämpenevät meillä nopeasti. Perinteisiä lumitalvia ei jatkossa ole Etelä- ja Keski-Suomessa kauhean usein odotettavissa, sanoo Korhonen.
Ilmakehässä ennätysmäärä hiilidioksidia
Viime vuonna myös ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat ennätystasolle. Näin siitä huolimatta, että päästövähennyksiä on myös saatu aikaan.
– Ellei päästöjä olisi vähennetty, pitoisuudet olisivat vieläkin korkeammat. Kun hiilidioksidi pääsee ilmakehään, se on siellä hyvin pitkän aikaa ja se kertyy sinne. Jotta hiilidioksidia saataisiin vähennettyä, pitäisi saavuttaa globaalilla tasolla nettonollapäästöt ja sitten luonnollisten ja ihmisperäisten nielujen avulla poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Niin kauan kuin meillä on päästöjä, hiilidioksidipitoisuus jatkaa kohoamistaan, huomauttaa Korhonen.
Kannustavatko ennätykset päästövähennyksiin?
Merivesien pintalämpötilat nousivat nekin viime vuonna uuteen ennätykseen lähes kaikilla merialueilla. Sillä on vaikutuksia esimerkiksi arktisen merijään muodostumiseen ja merieliöihin.
Vuosi vuodelta karummat ennätysluvut eivät ainakaan vielä ole saaneet hallituksia nopeuttamaan päästövähennystoimiaan riittävästi.
– Itse en ole tähän turtunut ja kun työkseni tätä teen, ei ole varaakaan turtua. Toimia pitää tehdä enemmän ja nopeammin, mutta paljon hyvääkin tapahtuu, tietää Korhonen.