Helena Petäistön kolumni: Suomi on Macronin uuden Eurooppa-kiertueen kolmas maa, eikä nyt ole kyseessä "ranskalainen visiitti"

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vierailu Suomeen 28.-30. elokuuta ei ole mikään ”ranskalainen visiitti.” Tällaista nimitystä alettiin käyttää pikavierailuista ylipäätään vuonna 1981, kun kun presidentti Francois Mitterrand tapasi presidentti Mauno Koiviston Helsingin lentokentän vip-tiloissa matkallaan kaukoitään.

Ei, tällä kertaa kyse on oikeasta virallisesta vierailusta, johon kuuluu paitsi tasavallan presidentin, myös pääministerin tapaaminen, ja jolla myös puoliso on mukana. Macron tuntee jo ennestään hyvin sekä presidentti Niinistön että pääministeri Sipilän.

Macronin Suomen vierailu kuuluu hänen viime perjantaina Portugalista aloittamaansa EU-maiden kiertueesen. Macronin aloitteesta Ranskan maakunnissa aloitettiin viime keväänä – hyvissä ajoin ennen ensi-kevään EU-vaaleja – Eurooppaa käsittelevät kansalaiskeskustelut, ”consultations citoyennes”. Nyt Macron haluaa käydä samanlaisia kansalaiskeskusteluja, ”consultations citoyennes européennes”, EU:n kaikissa jäsenmaissa. Kaikki maat paitsi Unkari ovat vastanneet myöntävästi. Yllättäen Suomi saa kunnian olla Macronin kiertueen kolmas etappi.

Macron arvostaa debattia

Macronille Euroopan Unionin tiivistäminen ja kehittäminen lienee tärkein asia Ranskan uudistamisen rinnalla. Hänen linjapuheensa vuosi sitten syyskuussa Sorbonnen yliopistossa Euroopan tulevaisuuden, nuorison, edessä oli ensimmäinen suuri EU:ta visioiva puhe vuosikausiin. Eurooppa-kiertue on nyt sille jatkoa tunnetusti sinnikkäälle ja vakuuttelutaidossaan vahvalle nuorelle presidentille. Macron ei epäröi astua kriittisenkään yleisön eteen, vaan hän arvostaa kunnon debattia ja on siihen aina valmis.

Perjantaina Lissabonissa keskellä helteistä lomakautta kansalaisten eteen estradille astui Macronin kanssa Portugalin pääministeri Antonio Costa. Macronin ja Costan Eurooppa-ajattelu on pitkälti samoilla linjoilla. Kovan hevoskuurin läpikäynyt Portugal on nousemassa hyvin jaloilleen, ja myös siellä halutaan Unionia tiivistää. Lissabonissa Macron maalaili Eurooppa-visionsa, jolla pyritään vaimentamaan soraäänet ja saamaan Unioni uusille raiteille.

Macronin tähtäimessä on kolmen kerroksen Eurooppa, joka rakentuisi hänen mukaansa 10-15 tulevan vuoden aikana. Kaikkein löysimmällä 3-radalla olisivat mukana myös Venäjä ja Turkki, jotka sitoutuisivat eurooppalaisiin arvoihin tiukoilla kumppanuussopimuksilla. 2-radalle jäävät kuuluisivat yhteismarkkinoihin ja suostuisivat vapaaseeen liikkuvuuteen. Sisäradalla olisi Macronin termein ”le coeur du réacteur”, reaktorin sydän, Euroopan tiivis ydinjoukko.

Suomalainen kiky-sopimus kiinnostaa 

Helsingissä Macronin aisapari on pääministeri Juha Sipilä, jonka varovaisuus EU-asioissa tunnetaan. Macron on toki hyvin tietoinen Suomen hallituksen kokoonpanosta ja jarrumiehistä siellä, joten kansalaiskeskustelu lienee hänelle täällä sitäkin tärkeämpi.

Helsinkiin Macron saapuu Kööpenhaminasta, jossa hänelle haastetta asettaa maan nykyinen, vahvasti maahanmuuttokriittinen hallitus. Talouspolitiikassa Tanska taas on Macronille varsinainen mallimaa. Sana ”flexi-sécurité” on ollut Macronin mantra jo hänen valtionvarainministeriajoistaan lähtien, ja Tanskan mallin hän haluaa Ranskaankin; joustavat työvoimamarkkinat samalla, kun väliinputoajista huolehditaan.

Suomessa Macronia taas on kiinnostanut meikäläinen kiky-sopimus jopa siinä määrin, että viime syksynä hän kutsui pääministeri Sipilän Pariisiin kertomaan hänelle sen sisällöstä. Kilpailukyky on jäykkärakenteisen Ranskankin ongelma. Élysée-palatsissa Sipilä seurueineen sai kohdata siitä harvinaisen valtionpäämiehen, että tämä halusi tietää kikystä kaiken itse ja tykitti siitä Sipilää lukemattomilla kysymyksillään. Luonnollisesti Macron ja Sipilä ovat nähneet toisiaan säännöllisesti EU:n säännöllisissä huippukokouksissa.

Suomen-vierailun virallisen kutsun esittäjä on presidentti Sauli Niinistö puolisoineen. Niinistö puolestaan on Macronille tuttu jo vuodelta 2013. Silloin Macron tunnettiin ”Élysée-palatsin Mozartina”, presidentti Francois Hollanden nuorena, poikkeuksellisen briljanttina talousneuvoantajana. Mielenkiintoista on, että Niinistö ja Macron tapasivat silloin lounaalla Niinistön virallisen vierailuohjelman ulkopuolella. Sittemmin presidentit ovat tavanneet toisensa Brysselissä Nato-huippukokouksen yhteydessä. Tiettävästi Niinistö on tavannut myös Brigitte Macronin.

Macron käynyt "salaa" Suomessa aiemminkin

Niinistön kanssa Macronin on määrä keskustella kansainvälisistä aiheista, joita näinä aikoina riittää. Niinistöhän isännöi vastikään Yhdyvaltain ja Venäjän huipputapaamista Helsingissä. Macron puolestaan on tullut tunnetuksi siitä, että hän on länsijohtajista se, joka tulee parhaiten toimeen arvaamattoman Trumpin kanssa. Puhelinyhteys pelaa erinomaisesti Pariisin ja Washingtonin välillä, vaikkei Macron ole onnistunutkaan kesyttämään ”Washingtonin villieläintä”.

Putin puolestaan kävi vierailulla Pariisissa pian Macronin presidentiksi tulon jälkeen, ja vaikka tapaaminen alkoi jäätävissä tunnelmissa eikä Macron jättänyt ikäviä asioita sanomatta, tapaaminen onnistui murtamaan jäätä. Viimeksi Putin ja Macron tapasivat Pietarin talousfoorumissa.

Venäjä lieneekin Ranskan ja Suomen presidenttien keskustelulistalla korkealla. Macronin eurooppalainen puolustusaloite ei ole saanut vielä vastausta Suomelta, ja meillä EU-asiat kuuluvat pääministerille, mutta kun presidentti Niinistö on pitkään ollut eurooppalaisen puolustusyhteistyön innokas kannattaja, voisi kuvitella, että tätäkin aihetta sivutaan.

Macron on käynyt Suomessa kerran aiemmin. Silloin hän oli Ranskan talousministeri, ja se käynti oli oikea ”ranskalainen visiitti”, pikakäynti median tietämättä Olkiluodon ongelmallisella ydinvoimalaitostyömaalla.