Helena Petäistön kolumni: Pimeneekö Pariisi, "valon kaupunki"?

Ranskalaisten satusedän, La Fontainen, kuuluisa muurahainen tivasi tiukasti värjöttelevältä heinäsirkalta:

– Mitä sinä silloin teit, kun oli vielä lämmintä?

Ranskan pääministeri Elisabeth Borne on tiukka täti, joka ei selvästikään halua leimautua huolettomaksi heinäsirkaksi, vaan valmistautuu talven taistoihin jo kesähelteillä. Lämpömittari nousee taas tulevalla viikolla 40 asteen kieppeille koko maassa, mutta pääministerin kansliassa ja Élysée-palatsissa ajatellaan vain hyytävän kylmää talvea.

Keltaliivit saksaksi

Edessä ovat energiansäästöt 1970-luvun öljykriisin aikaiseen malliin, mutta miten edetä maassa, jossa vallanpitäjien toimia vastustetaan aina? Pilakuvassa Saksan liittokanslerin Olaf Scholtzin ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa keskusteleva presidentti Emmanuel Macron kysyykin tulkilta, miten sanotaan keltaliivit saksaksi.

Pääministerin vastaus on aloittaa rajoitukset valtionhallinnosta ja julkisesta sektorista ja näyttää siten mallia kansalaisille, myös keltaliiveille. Viime viikolla lähti paimenkirje kaikkiin kanslioihin. Siinä kehotetaan esimerkilliseen toimintaan energiansäästössä ja annetaan lista toimenpiteistä, joita on noudatettava:

– Kiristynyt kansainvälinen tilanne ja ydinvoimaloidemme osittainen toimimattomuus pakottaa meidät ennennäkemättömiin ponnistuksiin, varoittaa pääministeri.

Tarkat rajoitukset

Helteistä huolimatta ilmastointia ei saa Ranskassa käynnistää, jos sisäilma ei ole noussut 26 lämpöasteeseen, eikä lämmitystä panna päälle ennen kuin sisälämpötila on laskenut 19 asteeseen. Vielä ei siis olla öljykriisin aikaisessa hevoskuurissa, jolloin ranskalaisia suositettiin tottumaan sisällä 18 asteen lämpötilaan ja kaivamaan kaapista ylle "une petite laine", villapusero.

Totta puhuen, kriisi tai ei, koskaan Ranskassa ei osata kuvitellakaan pukeutumista kotona t-paitaan, vaikka ulkona on pakkasta. Sellaista suomalaista lämmittämistä pitävät ranskalaiset outona tuhlauksena. Heidän omaa tuhlaustaan on taas se, että vieläkin monet asunnot vetävät kuin seula. Macronin aikana on aloitettu rakennuskannan järjestelmällinen lämpöeristäminen, mutta se urakka vie vielä paljon aikaa.

Valot pois, sakkojen uhalla

Sen sijaan nyt käsketään sulkemaan kaikki elektroniset laitteet kokonaan silloin, kun niitä ei käytetä, ja sammuttamaan valot systemaattisesti aina silloin, kun ne eivät ole välttämättömät. Julkisen sektorin työntekijöitä kehotetaan liikkumaan kimppakyydillä tai polkupyörällä.

Ja vaikka Pariisissa ei ole ainakaan vielä elokuussa, korkeimman turistisesongin aikana, otettukaan mallia Berliinistä, jossa 280 nähtävyyden ja julkisen rakennuksen valaistus on sammutettu, alkaa Pariisikin himmentyä.

Jopa "la ville lumière, valon kaupunki" ja muut Ranskan kaupungit joutuvat sammuttamaan kaikki valaistut kyltit ja valomainokset kello yhdestä yöllä aamukahdeksaan saakka 1500,- euron sakon uhalla. Myös helteillä ilmastoidun kaupan auki jätetty ovi tulee kalliiksi, sillä siitä on maksettava 800,- euroa sakkoa. Vähittäiskapan liitot sitoutuivat näihin suosituksiin jo ennen kuin ne julkistettiin.

Lisäksi nyt kehotetaan pitämään kauppojen sisätilojen valaistus ja lämmitys alhaisina aina siihen asti kunnes aamun ensimmäinen asiakas astuu sisälle. Näillä tähän asti julkistetuilla pienilläkin toimenpiteillä on Ranskassa laskettu energiankulutuksen vähenevän kymmenen prosenttia.

Hallitus toivoo voivansa välttyä teollisuuden tarvitseman energian rajoituksilta, mutta jos talvesta tulee pitkä ja kylmä eivätkä maan ydinvoimaloiden tarvitsemat huoltokorjaukset tapahdu aikataulussa, voi se jäädä toiveajatteluksi.

Erehtyväinen Saksa

EU-maiden energiaministerit sitoutuivat viime tiistaina Brysselissä vähentämään maansa energiankulutusta 15 prosenttia viiden edellisen vuoden keskiarvosta. Ranskan etukenossa tekemät toimenpiteet eivät vielä sitä tavoitetta aivan saavuta, mutta vitkastelusta ei pääministeri Bornea voi syyttää. Lomailu jäänee häneltä tänä kesänä vain viikonloppuihin, mutta siihen ovat kaikki pääministerit Macronin presidenttikaudella tottuneet. Macron itse lomailee tapansa mukaan elokuussa paiskimalla kolme viikkoa töitä presidentin kesäasunnolla Bregançonin linnassa Etelä-Ranskassa. Erona normaaliin Élysée-palatsin työpäivään on vain pulahdus uima-altaaseen.

Ranskankaan tilanne ei ole ongelmaton, mutta Saksan täyskatastrofiin verrattuna se on kuitenkin  hyvä. Nyt, kun muu Eurooppa on joutunut kauhuissaan toteamaan, että suuri Saksa oli ulkoistanut energiansaantinsa Venäjälle ja puolustuksensa Yhdysvalloille, Ranskan yltiöisänmaallinen pyrkimys riippumattomuuteen muista näyttäytyy vaihteeksi erittäin hyvässä valossa. Mutta harmillisia puutteita siitäkin tällaisessa akuutissa tilanteessa löytyy.

Ydinvoimaloissa vikaa ja huoltoja

Nimenomaan öljykriisi aikoinaan sai Ranskan tekemään kauaskantoisia päätöksiä presidentti Valéry Giscard d’Estaingin johdolla. Silloin Ranska päätti varmistaa energiansaantinsa ydinvoimalla ja liikkumisen luotijunilla. Molemmilla aloilla siitä tuli pitkäksi aikaa johtava maa maailmassa.  Puolustuksessahan presidentti Charles de Gaullen päätös ydinasepelotteesta oli tehty jo paljon aiemmin.

Mutta pääministeri Lionel Jospinin sosialistihallitus alkoi 1990-luvulla vetää mattoa maan ydinvoimateollisuudelta leikkaamalla sen toimintaa, ja nykyään Ranskan katsotaan jääneen ydinvoimateollisuudessa kolmanneksi Kiinan ja Venäjän jälkeen. Maalla on 56 ydinreaktoria varmistamassa sen oman energiansaannin, mutta kuin kohtalon oikusta juuri tähän kriittiseen aikaan osui nähtävästi täysin ennakoimaton ikävä ongelma.

Lukuisissa laitoksissa on löydetty sama yllättävä vika: reaktorien ruostumattomasta teräksestä tehdyissä hätäjäähdytysputkissa on todettu stressikorroosiota. Tällä hetkellä 27 reaktoria on vian takia pysähdyksissä ja sen lisäksi muita huoltojen takia, joten yhteensä lähes puolet kapasiteetista on poissa käytöstä. Macronin aiemmin pyörtämä päätös kuudesta uudesta reaktorista on palautettu ohjelmaan, mutta se ei luonnollisestikaan tässä akuutissa tilanteessa auta. 

Vihreä mittari ja valkoinen laatikko

Ranskan energiantarpeesta 17 prosenttia on täytetty Venäjältä tulevalla kaasulla, jota korvataan nyt nestekaasulla Norjasta ja Yhdysvalloista, mutta tarvittavasta varastosta vasta runsaat puolet on täytetty. Jos talvesta tulee ankara, joutuu Ranskakin turvautumaan energiankulutuksensa rajoittamiseen.

Energianhinnan nousu on tuonut mukanaan myös innovaatioita. Monet kansalaiset ovat ottaneet kotiinsa niin sanotun vihreän sähkömittarin, "le compteur vert", joka hälyttää, kun sähkönjakoverkko alkaa toimia äärirajoilla. Silloin kuluttajan kannattaa vähentää sähkönkäyttöä. Mittari ilmoittaa myös suvantovaiheesta, jolloin sähkön käyttö on tavallista halvempaa. Vihreän mittarin käyttö alentaa tuntuvasti sähkölaskua.

Toinen kuluttajalle tarjoutuva uutuus on lämpöpatteriin asennettava valkoinen laatikko, "le boitier blanc", joka laskee automaattisesti sähkön saantia, kun verkko on ylikuormitettu. Valkoisen laatikon haltijan etu on jakelijan myöntämä alennus sähkönhintaan.

Mutta kiinnostavatko mitkään innovaatiot keltaliivejä, se nähdään taatusti vielä syksyn kuluessa.