Heinäluoma: Isäni kysyi eilen, että sotaanko tässä valmistaudutaan

SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman mielestä jotain on mennyt pahasti pieleen, jos tavallinen suomalainen joutuu kysymään, olemmeko etenemässä kohti sotaa.  

– Oma isäni, vuonna 1929 syntynyt, kysyi eilen, että sotaanko tässä valmistaudutaan, kun hän oli kuunnellut viime päivien puheenvuoroja, Heinäluoma kertoi eduskunnassa.  

Eduskunta aloitti tänään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn. Selonteon mukaan Itämeren alueen ja Euroopan turvallisuustilanteen kiristymisellä on välittömiä vaikutuksia myös Suomelle eikä sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan voi sulkea pois.  

SDP olisi toivonut, että selonteko olisi ottanut selvästi etäisyyttä "sotapuheisiin" ja painottanut vakauspolitiikkaa, jolla pyrittäisiin purkamaan jännitteitä.  

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoitteli keskustelua sanomalla, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.  

– Ehkä se on selkeää täältä pöntöstä sanoa myöskin ääneen, jos tämä keskustelun sävy on väärä, Sipilä sanoi.  

Myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) kiisti, että hallitus ylläpitäisi uhkakuvia tai lietsoisi konflikteja. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomen toimintalinja on etukäteen tiedossa.  

Kokoomuksen Ilkka Kanerva kehotti kysymään ukrainalaisilta, onko turvallisuustilanteesta annettu kuva oikea.  

– Viime vuorokauden aikana taas kaksi sotilasta on kuollut, viisi haavoittunut. Tämä tarina on jatkunut kaksi vuotta, Kanerva sanoi. 

Itämeren jännittynyt tilanne seuraus Natosta ja Venäjästä

Vasemmistoliitosta ihmeteltiin selonteon tulkintaa Naton vaikutuksesta Suomen lähialueilla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kyseenalaisti arvion, jonka mukaan Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta.  

Itämeren jännittynyt tilanne on hänestä seurausta paitsi Venäjän toiminnasta myös sotilasliitto Naton läsnäolosta.  

– Mielestäni tämäkin on tosiasia, joka pitää olla mahdollista todeta tämänkaltaisessa selonteossa.  

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua on seurannut kaikista eduskuntapuolueista koottu seurantaryhmä, joka pääsi antamaan palautetta selonteosta jo matkan varrella. Muun muassa SDP:stä toivottiin, että eduskunta pystyisi antamaan myös laajalti yksimielisen vastauksen hallituksen selontekoon.  

Kovinta kritiikkiä eduskunnasta nousi siitä, että hallitus antoi selontekonsa ennen Britannian EU-kansanäänestystä. Opposition mielestä Britannian lähdöllä olisi niin laaja vaikutus, että sen tulosta olisi pitänyt odottaa. Soinin vastaus oli napakka.  

– Jos brexit tulee, se kestää vähintään kaksi vuotta, ehkä kolme vuotta. Odotettaisiinko se aika koko ajan, Soini ihmetteli.