Heidi suoritti kaksoistutkinnon: valkolakki, parturi-kampaajan tutkinto ja oma yritys neljässä vuodessa

– Kyllähän työtä on riittänyt, mutta toisaalta pieni priorisointi on onnistunut helposti. On voinut tehdä töitä opiskelujen ohessa ja saanut itse vaikuttaa omaan opiskelutahtiin, kertoo kaksoistutkinnon suorittanut Heidi Keiski.

Peruskoulun jälkeen hän meni ammattilukioon. Se ei ole mikään erityinen paikka, vaan oppilaitosten yhteistyönä toimiva malli, jossa peruskoulun jälkeen voi aloittaa sekä lukio-opinnot että ammattikoulun. 

Heidi valitsi parturi-kampaajaopinnot lukion kylkeen.

– Valmistuin vuosi sitten parturi-kampaajaksi ja aloitin työt yrittäjänä tässä liikkeessä, jossa tein myös harjoittelun ja osan opinnoista oppisopimuksella, kertoo Keiski.

Nyt entinen pomo, nykyinen työkaveri Marjo Ahola sovittaa ylioppilaslakkia Heidin päähän. Molempien hymy on aito: taustalla on vuosien työ ja kova yritys. Nyt on palkinnon aika.

Monelta jää kesken

Kaksoistutkinnon eli ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittavien määrä on vähentynyt viime vuosina. Viimeisen tilaston mukaan noin 1500 nuorta suoritti kaksoistutkinnon neljässä vuodessa. Vuonna 2010 määrä oli yli 2300. 

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miksi määrä on vähentynyt.

– Se tiedetään, että on hyvin vaativaa suorittaa samanaikaisesti ammatillista perustutkintoa ja lukio-opintoja. Ja jos ammatillinen perustutkinto valmistuu ensin, voi käydä niin, että lukio-opinnot jäävät sivuun ja opiskelija lähtee valmistuttuaan töihin, arvioi ylijohtaja Petri Lempinen opetusministeriön lukio- ja ammatillisen koulutuksen osastolta.

Yleensä opinnot etenevät juuri näin: ensin rykäistään ammatillinen tutkinto ja viimeinen vuosi viimeistellään lukiota.

Myös Heidi Keiski tietää, miksi ylioppilaslakki jää monelta puolitiehen.

– Monella on jo ammattikoulun harjoitteluiden kautta työpaikka valmiina. Siihen on helppo jäädä, kun rahansaanti kiinnostaa.

Heidi Keiski ratkaisi tienaamisen ja lukio-opiskelun yhdistelmän perustamalla oman yrityksen ja tekemällä töitä siinä määrin kuin opiskelu antoi myöten.

– Viikolla vähemmän ja usein viikonloppuna enemmän, sen verran kuin opiskeluilta ennätti.

Lue myös: Oppilaat kirmaavat kesälaitumille tänään – yli 25 000 saa valkolakin päähänsä

Vakiintuneempi malli?

Kaksoistutkinto perustuu paikalliseen sopimiseen ja yhteistyöhön oppilaitosten kesken. Ministeriö on toivonut, että kaksoistutkinnosta voisi kehittää itsenäisen, oman tutkintonsa.

Nyt kokonaisuus perustuu erilaisten toimijoiden yhteistyöhön, jossa ammattiopisto ja lukio jakavat valtion rahoituksen koulutuksesta haluamallaan tavalla. 

– Pohdimme tätä viime vuonna monestakin näkökulmasta, yksi oli opiskelijan oikeusturva. Toivoimme että kaksoistutkinto tulisi selkeämmin näkyviin yhtenä toisen asteen koulutusvaihtoehtona, mutta ainakaan viime vuonna hallitus ei halunnut viedä tällaista esitystä eteenpäin, kertoo Lempinen.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Olisiko virallisella, omalla tutkintokokonaisuudella vaikutusta keskeyttäneiden määrään tai siihen, että opiskelija ylipäätään innostuisi kaksoistutkinnosta useammin? Selvää on, että kaksoistutkinto sopii vain nuorelle, joka jaksaa ja pystyy allakoimaan päivänsä tehokkaasti ja jaksaa keskittyä kahteen kouluun yhtä aikaa. 

– Se tiedetään, että suuri osa ammattikorkean uusista opiskelijoista on suorittanut kaksoistutkinnon, eli moni haluaa jatkaa opintojaan, kertoo Petri Lempinen.

Myös Heidi Keiski on pohtinut tätä vaihtoehtoa. Kun valkolakki on hankittu, sitä haluaa myös hyödyntää.

– Itsellä on mielessä ammattikorkean estenomi-linja tai ehkä joku myyntiin liittyvä koulutus. Sen avulla voisi yhdistää hius- ja kauneudenhoitoalaa muuhun ammattiin ja saada siten jatkoa myös omalle yrittäjyydelle, pohtii Heidi Keiski.

Lue myös: Maineikkaasta ”eliittilukiosta” valmistuva Sofia toivoo, että arvosanoista ei stressattaisi niin paljon