Vuoden journalisti on Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski – Vuoden juttu paljasti psykiatrisen osaston väärinkäytökset

Vuodesta 2001 jaetulla palkinnolla tuetaan ja edistetään hyvää journalismia. Palkinnon perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edistäneen vuoden aikana.

– Hän raportoi oivaltavasti niin asiantuntijoiden näkemyksistä kuin tavallisten amerikkalaisten tuntemuksista. Saarikoski ymmärsi jo varhain Trump-ilmiön voiman ja osasi kertoa sen taustalla olevista syistä. Yhdessä Saska Saarikosken kanssa kirjoittamassaan kirjassa hän lisäksi rakensi monipuolisen henkilökuvan liikemies Donald Trumpista, jonka vaalivoittoa monet pitivät pitkään mahdottomana ajatuksena, päätöksessä todetaan.

Ehdolla olivat myös Pirjo Houni (Eeva/A-lehdet) ja Tuomas Rimpiläinen Aamulehdestä.

Vuoden juttu paljasti väärinkäytöksiä

Vuoden juttu on Turun Sanomien Rebekka Härkösen juttu Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla.

– Juttukokonaisuus paljasti, kuinka potilaita oli Turun kaupungin psykiatrisilla osastoilla lääkitty tiedottomiksi, pakkoeristetty laittomasti, nöyryytetty, uhkailtu ja pahoinpidelty. Jutussa kerrottiin myös, kuinka väärinkäytökset olivat jatkuneet vielä sairaalan sisäisten selvitysten jälkeenkin, koska kaupunki ei ollut kertonut ongelmista valvontaviranmaisille. Härkösen juttu on parantanut potilasturvallisuutta koko maassa ja tehostanut valvovien viranomaisten toimintaa, perustelee palkintolautakunta.

Muut ehdokkaat olivat Susanna Reinbothin ja Minna Passin Jari Aarnio -uutisointi Helsingin Sanomissa, ja Tommi Parkkosen juttu Epäily: Suomen Tukholman suurlähettiläs ahdistellut alaisia ja lähetystön vieraita Iltalehdessä.

Vuoden journalistinen teko on videosarja

Vuoden journalistinen teko oli Jani Halmeen Kotimaan katsaus, jossa Twitter-tilillä julkaistu videosarja hän luki suomalaisia paikallislehtiä. Viestintäyhtiön luova johtaja tilasi tätä varten 163 paikallislehteä eli lähes kaikki Suomen paikallislehdet.

– Hankkeen tarkoituksena on paitsi muistuttaa Suomen rikkaasta paikallislehdistöstä myös rikkoa kuplia ja vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja maakuntien väliltä. Kotimaan katsauksia on seurannut noin 200 000 ihmistä, palkintolautakunta perusteli.

Muita ehdokkaita olivat Miia Honkasen, Anna Nuutisen, Tatu Onkalon ja työryhmän Ilta-Sanomissa julkaisema Aleppo-viikko ja Ylen Selkouutiset (Pertti Seppä ja työryhmä: Merja Windia, Pälvi Tammi, Petteri Löppönen, Monna Tervo, Jan Fredriksson, Margit Alasalmi ja Krista Taubert).

Natsitaustan tutkiminen palkittiin

Vuoden kirjasta palkittiin Kataina Baerin He olivat natseja (Teos). Palkintolautakunta kehuu teosta perusteellisesti tutkituksi, omakohtaiseksi koetuksi ja kipeitä kysymyksiä nostaviksi.

– Imaiseeko ajan henki väkisin mukaansa, kun valikoidut totuudet ja rajut propagandaviestit jylläävät tarkoitushakuisesti vuosikaudet? Isovanhempien maailmankuvan ja tekojen ymmärtäminen on vaikeaa, mutta oma elämä on rakennettava menneisyyden haamuista huolimatta, lautakunta toteaa.

Ehdolla olivat myös Kalle Kniivilän: Neuvostomaan lapset – Baltian venäläiset (Into) ja Kimmo Ohtosen: Karhu - voimaeläin (Docendo)