Häpeä vaikeuttaa avun hakemista – ”Maahanmuuttajanuorten rahapeliongelmat verrattavissa päihdeongelmiin”

Suomessa maahanmuuttajanuoret pelaavat rahapelejä selvästi enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret, ja häpeä voi haitata avun hakemista peliongelmiin.

Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola sanoo, että nuorten pelaaminen alkaa olla maahanmuuttajayhteisöissä suuri kysymys.

– Se aiheuttaa huolta siinä missä esimerkiksi päihteet ja mielenterveysongelmat. Pahimmillaan peliongelmiin liittyy myös varastelua.

Sippolan mukaan maahanmuuttajanuorten peliongelmat voivat usein olla kantasuomalaisia nuoria mutkikkaampia.

– Islamin uskossa uhkapelaaminen on hyvin kiellettyä. Esimerkiksi somalinuorten pelaamiseen saattaa liittyä monenlaisia häpeän tunteita ja enemmän salailua kuin kantasuomalaisilla nuorilla. Kun perheen kulissit pyritään pitämään pystyssä, on avun hakeminen kahta hankalampaa. 

Lähes kolmannes pelasi viikoittain

Maahanmuuttajanuorten pelaamista on tutkittu uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa artikkelissa, jonka tutkimusaineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 tekemää laajaa Kouluterveyskyselyä. Sen mukaan maahanmuuttajanuorista lähes puolet oli pelannut jotakin rahapeliä vuoden sisällä ja vajaa kolmannes pelasi viikoittain. 

Valtaväestöstä vuoden 2013 kyselyn mukaan viimeisen vuoden aikana oli pelannut vajaa kolmannes, viikoittain pelasi vain viisi prosenttia. Kyselyn mukaan myös Suomessa syntyneet maahanmuuttajavanhempien lapset pelasivat useammin kuin valtaväestö.

Kouluterveyskysely on tehty kertaalleen tämän jälkeen, vuonna 2015. Viime vuoden kyselyn mukaan pelaaminen on kaikilla nuorilla keskimäärin lisääntynyt kahdessa vuodessa hieman, lukuun ottamatta peruskoulun ja lukion tyttöjä, joilla se on pysynyt hyvin vähäisenä. Yleisesti ottaen pojat pelaavat selvästi enemmän kuin tytöt.

"Palveluita ei käytännössä ole"

Rahapeliongelmaisille palveluja tarjoavan Peluurin kehittämispäällikkö Mari Pajula arvioi, että rahapelien pelaaminen on myös aikuisilla maahanmuuttajilla yleisempää kuin valtaväestöllä. Pajulan mukaan pelaamisen yleistyessä yleistyvät myös ongelmat. 

– Tämä on ollut tiedossa jo aikaisemmin, mutta siihen ei ole päästy oikein tarttumaan, Pajula sanoo.

Pajulan mielestä maahanmuuttajanuorten rahapeliongelmiin tarvittaisiin lisää apukeinoja.

– Nyt erityisesti maahanmuuttajille kohdennettuja palveluita ei käytännössä ole. Alaikäiset voivat saada apua peliongelmiin oman kuntansa palveluista, mutta ne vaihtelevat alueellisesti paljon.

Peliklinikka-hanke, johon Peluuri kuuluu, tarjoaa pääkaupunkiseudulla avohoitoa yli 18-vuotiaille rahapeliongelmaisille ja -riippuvaisille. Peliklinikan ja Peluurin sähköiset tukipalvelut, kuten auttava puhelin ja chat, ovat nuortenkin käytettävissä. Vuonna 2012 Peliklinikan asiakkaista 11 prosenttia oli Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisia.

Artikkelin mukaan nyt olisi syytä tarkastella maahanmuuttajanuorten pelaamisen syitä. Pelaaminen voi olla pakokeino arjen ongelmista, kuten syrjinnästä ja rasismista. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että maahanmuuttajat ovat hyvin epäyhtenäinen joukko eivätkä kaikki heistä pelaa rahapelejä valtaväestöä enemmän. 

Uuden omistaman rahapeliyhtiön toivotaan ehkäisevän rahapelaamiseen liittyviä ongelmia tehokkaammin kuin kolmen erillisen yhtiön. Arvostelijoiden mielestä uuden yhtiön taustalla on enemmän tuottojen tavoittelu ja uusien pelimuotojen kehittely kuin vastuullisuus.