"Tyhjän pesän syndrooma korvataan pelaamisella" – Rahapelit ovat ongelma 130 000 suomalaiselle

Yhtä tyypillistä ongelmapelaajatyyppiä ei ole. Riskiryhmässä ovat yhtä hyvin nuoret miehet kuin keski-ikäiset naisetkin.

– Yksi tyypillinen polku on nuori mies, joka innostuu voiton tavoittelemisen kautta rahapeleistä. Kun logiikka on se, että lopulta rahapeliyhtiö aina voittaa, pelaaja alkaa velkaantua. Kun velkaa alkaa olla kymmeniä tuhansia, pelaaja tai joku hänen läheisensä todennäköisesti havahtuu asiaan. Kun asiaan puututaan ja asioita ruvetaan laittamaan kuntoon, pelaaja yleensä tervehtyy, kuvailee päällikkö Jari Hartikainen vertaistukeen erikoistuneesta Sosped-säätiöstä.

Pelaaminen loppuu, kun rahat loppuvat

Keski-ikäisillä naisilla pelaamiseen ajaa yksinäisyys.

– Kun lapset ovat lähteneet kotoa ja kenties tulee vielä avioerokin, iskee tyhjän pesän syndrooma. Etsitään korvaavaa tekemistä ja löydetään rahapelit. Seurauksena on ongelmia ja velkaantumista, kertoo Hartikainen.

Mistä apua peliriippuvuuteen:

- Peluuri

- Peliklinikka

- Sosped

Pelaaminen yleensä loppuu, kun rahat loppuvat.

– Ihmiset pelaavat niin kauan kuin rahaa voi saada. Käydään läpi lainat, luotot ja kaverivipit. Kun ei enää saada rahaa mistään, herätään tekemään asialle jotain. Poikkeuksellisempaa on, että lähdetään hakemaan rahaa rikollisilla keinoilla. Sitäkin toki tapahtuu, huomauttaa Hartikainen.

Peliriippuvuudesta pitäisi puhua jo koululaisille

Hartikaisen mukaan peliriippuvuus on viime vuosina tullut näkyväksi ongelmaksi, mutta sen hoito on vieläkin puutteellista.

– Ongelma on tullut näkyväksi nettipelaamisen yleistymisen ja rahan lainaamisen helppouden myötä, mutta ongelman hoito on edelleen puutteellista.

Hartikainen vertaa peliongelmaa tupakointiin ja päihteisiin.

– Peliongelmasta pitäisi valistaa yhtä tehokkaasti kuin tupakan, alkoholin ja huumeiden haitoista. Sen pitäisi alkaa jo peruskoulussa ja ulottua esimerkiksi työterveyshuoltoon. Hoito ja terapia tulevat sitten ajan kanssa perässä, kun ensin saadaan valistus ja tietoisuus ongelmasta nykyistä paremmaksi.

Rahapelejä mainostetaan, ongelmat unohdetaan

Hartikaisen mielestä rahapelien mainontaa pitäisi vähentää.

– Jokaisessa kioskissa törmää rahapelimainoksiin ja jokaisessa kaupassa rahapelikoneisiin. Rahapelit ovat voimakkaasti esillä Suomessa, mutta rahapelien haitoista puhutaan liian vähän.

Toinen puoli asiaa on se, että rahapelien tuotolla rahoitetaan lukuisten yhdistysten toimintaa urheilusta veteraaneihin ja kulttuurista rahapeliongelmien hoitoon.

– Jos valistusta lisättäisiin, pelikoneiden määrää vähennettäisiin ja pelien mainontaa rajoitettaisiin, pelaaminen vähenisi. Samalla pelien tuotto tietenkin myös vähenisi. Edunsaajien pitäisi hyväksyä, että rahapelituotoista saatavat avustukset pienenisivät. Rahat on löydettävä muualta tai hyväksyttävä, että järjestökenttä pienenee, pohtii Hartikainen.

Hartikainen uskoo, että tilanne muuttuu paremmaksi.

– Uskon, että seuraavien kymmenen vuoden aikana mainonnan ehtoja kiristetään ja pelien saatavuutta hankaloitetaan. Ihan samalla tavalla kuin on käynyt tupakan kanssa. Asia etenee pikkuhiljaa.