Mainos

Marja, 50, ihastui pelien satumaailmaan, mutta lopulta se vei hänet vankilaan: "Olin helpottunut siitä, että jäin kiinni"

7:56
Video: Millaista apua peliongelmiin on tarjolla, ja minkälaista apua tarvittaisiin lisää?

Kaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa välkkyvät rahapeliautomaatit olivat liian suuri houkutus viisikymppiselle Marjalle. Vakava peliongelma vei hänet lopulta vankilaan, mutta Peliklinikan, vankilapsykologin ja vertaistuen ansiosta hän on pääsemässä eroon riippuvuudestaan.

– Lapsille kerrotaan satuja, ja minulle pelit olivat kuin houkutteleva satumaailma. Ne veivät pois arjesta, ja pelatessa tunsi olevansa toinen minä. Pelimaailma sairastuttaa, jos on sille liian altis, kuvailee peliriippuvaiseksi diagnosoitu Marja (nimi muutettu).

Automaatteja ei päässyt pakoon, koska niitä oli kaikkialla. Riippuvuus kävi kymmenen vuoden aikana vain pahemmaksi. Marja otti pikavippejä ja kavalsi työnantajaltaan rahaa, mikä toi hänelle vankeustuomion. Hän kertoo myyneensä kaiken omaisuutensa, että pystyi maksamaan velkojaan takaisin.

– Olin lopulta helpottunut siitä, että jäin kiinni ja kierre katkesi.

Marja haki apua pelaamisen haittoja ehkäisevästä Peluurista jo ennen tuomiotaan ja aikoo jatkaa käyntejä oman tukihenkilönsä luona heti koevapauteen päästyään. Kuntoutuksen myötä hän on havahtunut realistimmaksi ja ymmärtänyt, että suuria voittoja pelaamisesta on turha toivoa. Marja on kouluttautunut uuteen ammattiin, käy töissä vankilan ulkopuolella ja uskoo työllistyvänsä myös siviilissä.

Hän toivoo, että peliautomaatteja ei olisi joka paikassa tyrkyllä eikä pelejä mainostettaisi niin paljon kuin nykyään.

– Pelikoneissa kerrotaan yhteystietoja, jos haluaa apua ongelmaansa. Mutta apua pitäisi saada jollain muulla tavalla, koska sairastunut ei tunnusta itselleen riippuvuuttaan.

Peliongelma voi altistaa uusintarikoksiin

Vankiloissa otetaan ensimmäisiä askeleita vankien rahapeliongelmien tunnistamiseksi ja tukitoimien lisäämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut työn tekemällä kahdessa vankilassa pilottikyselyn, jonka mukaan ongelmapelaaminen on vangeilla yleisempää kuin muulla väestöllä. Myös suuri osa kyselyyn vastanneiden vankiloiden työntekijöistä on kohdannut peliongelmaisia vankeja.

Peliongelma voi altistaa vankeja uusintarikoksiin. Silti rahapeliongelmien hoitoa ja ehkäisyä ei oteta systemaattisesti huomioon vankeinhoidossa, arvioi tutkija Kalle Lind THL:stä.

– Peliongelma voi pahimmillaan johtaa omaisuusrikoksiin, mutta esimerkiksi brittitutkimuksen mukaan peliongelmaisilla on suurentunut riski myös väkivaltarikoksiin. Rikollisuuden ja peliriippuvuuden laajempaa yhteyttä on selitetty yhteisillä taustatekijöillä, kuten impulsiivisuudella ja riskinottotaipumuksella. Lisäksi peliongelmaisilla on muita suurempi riski joutua perheväkivallan uhriksi.

Rahapeliriippuvuus voi sotkea ihmissuhteet ja johtaa rahavaikeuksiin, joita paikataan esimerkiksi petoksilla ja ottamalla pikavippejä väärällä identiteetillä.

Moni vanki kaipaa apua

Noin 16 prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista vangeista oli kärsinyt peliongelmasta tuomiotaan edeltävänä vuonna, kun koko väestöstä peliongelmaisia on noin 3,3 prosenttia. Tulos noudattelee kansainvälisiä tutkimuksia.

Otos oli kuitenkin varsin pieni, joten Lindin mukaan kyselyn tuloksia ei voi yleistää koko vankipopulaatioon. Turun vankilassa ja Vanajan avovankilassa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata vankia, joista vajaat puolet naisia. Vertaisarvioitu tutkimus ilmestyi elokuussa International Journal of Prisoner Health -julkaisussa. Juttuun haastateltu vanki Marja ei ollut mukana kyselyssä.

THL:n tutkimuksesta selvisi myös, että omaisuusrikoksesta tuomituista kolmasosalla oli ollut rahapeliongelmia. Myös ryöstöistä tuomituilla ongelmapelaaminen oli keskiarvoa yleisempää.

Liki neljäsosa kyselyyn vastanneista vangeista haluaisi apua peliongelmaansa. Mieluisin tukimuoto on ryhmäkuntoutus.

THL suuntasi toisen kyselyn kahden vankilan työntekijöille. Lähes kaikki vastaajat olivat kohdanneet peliongelmaisia vankeja edeltävän vuoden aikana, ja useimpien mielestä rahapeliongelmat ovat lisääntyneet. Silti liki puolet katsoi, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa avun antamiseksi vangeille.

Vanajan vankilassa on törmätty peliongelmaan

Peliklinikka on aloittanut Vanajan vankilan kanssa pilottihankkeen, jonka perusteella on laadittu luonnosta yleiseksi toimintamalliksi.

Vanajan vankilan Vanajan osastossa ongelmapelaaminen on noussut esille esimerkiksi vankien keskusteluissa ohjaajien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa entistä paremmin peliongelmaiset ja tarjota heille apua. Osa työntekijöistä on saanut myös Peliklinikalta koulutusta aiheesta.

Vanajan osasto on naisvankien avolaitos, jossa on 50 paikkaa sekä 10-paikkainen perheosasto. Lisäksi vankeja on koevapaudessa.

Apulaisjohtaja Ulla Lehtisen mukaan vangeille on ollut tarjolla peliongelmaisia auttavan Peluurin palveluita.

– Nyt uuden hankkeen myötä asiaan kiinnitetään enemmän huomiota. Otamme käyttöön kyselyn, jonka avulla voidaan tunnistaa uusien vankien peliongelmat. Seuraava haaste on suunnitella heille tukitoimia.

Lehtinen huomauttaa, että peliriippuvaisille pitäisi olla tukea myös vankeusajan jälkeen, jotta he eivät jäisi tyhjän päälle.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja