Pienehkö joukko lääkkeitä tai lääkeryhmiä on vastuussa vakaviin seurauksiin johtaneista lääkitysvirheistä.
Kymmenen yleisintä lääkettä aiheuttaa yli 70 prosenttia kuolemaan johtaneista lääkitysvirheistä. Noin puolet vakavia haittatapahtumia aiheuttaneista lääkitysvirheistä liittyy seitsemään lääkkeeseen tai lääkeryhmään.
Listalla ovat muun muassa asetyylisalisyylihappo, varfariini ja ja metotreksaatti. Niitä sisältäviä lääkkeitä myydään suomalaisapteekeissa muun muassa näillä tutuilla kauppanimillä: Aspirin, Marevan ja reumalääke Trexan.
Paljon vakavia haittatapahtumia aiheuttavat lääkeaineet ja -ryhmät
|
Osa myytävänä ilman reseptiä
Asetyylisalisyylihappoa käytettiin aikoinaan särkyyn ja kuumeeseen. Nyt sillä ohennetaan verta. Se on käsikauppalääke, eli sitä saa ostaa ilman reseptiä. Jos sille haettaisiin nyt myyntilupaa, se olisi tiukasti reseptin takana.
”Asetyylisalisyylihappoa käytetään muun muassa sepelvaltimotaudin hoidossa. Se ehkäisee verihiutaleiden toimintaa”, sanoo Fimean lääketurva-arvioinnin jaoston ylilääkäri Maija Kaukonen. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkelin Fimean Sic-lehteen.
Kaukonen on dosentti, kliinisen farmakologian erikoislääkäri sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri.
Pelastava lääke voi väärinkäytössä tappaa
Kaukonen huomauttaa, etteivät eniten kuolemia aiheuttavat lääkkeet ole pelkästään haitallisia – päinvastoin.
Ne ovat hyvin yleisesti käytettyjä, ja oikein käytettynä ne voivat pelastaa hengen ja parantaa potilaan elämänlaatua.
”Jos lääkkeellä on vähän haittoja, mutta sitä käytetään laajasti, niin haittatapauksia on väistämättä enemmän kuin vaarallisemmilla mutta vähemmän käytetyillä lääkkeillä”, hän sanoo.
Esimerkiksi harvinaisilla syöpälääkkeillä voi olla vaikeita sivuvaikutuksia, mutta lääkkeen vaihtoehtona saattaa olla kuolema.
Moni syy voi olla kuolettava
Hyvän, yleisesti käytetyn lääkkeen muuttuminen tappavaksi voi johtua useista tekijöistä. Lääkäri, potilas ja apteekki voivat tehdä annosteluvirheitä. Lisäksi potilaan tila voi muuttua.
”Jos potilaan munuaisten toiminta esimerkiksi jonkin sairauden vuoksi heikentyy, saattaa se hidastaa lääkkeen poistumista elimistöstä. Tällöin aiempi annostus voikin olla liian suuri”, sanoo Kaukonen.
Joskus lääkäri ei tiedä lääkkeestä
Potilaat myös poikkeavat toisistaan siinä, miten he geneettisistä syistä reagoivat lääkkeisiin. Sydämen eteisvärinään käytettävän varfariinin kohdalla on tärkeää löytää kullekin potilaalle oikea annostus.
Liian suuret annokset voivat aiheuttaa jopa isoja, sisäisiä verenvuotoja. Liian pieni annos ei taas estä veren hyytymistä. Tämä puolestaan lisää aivoinfarktin riskiä.
Joissakin tapauksissa potilaalla on useita lääkkeitä, joista lääkäri ei tiedä mitään. Tämä lisää riskiä, että jokin uusi lääke aiheuttaa vanhan lääkkeen kanssa vaarallisen yhteisvaikutuksen.
Kaukosen neuvot lääketurvallisuudesta
|