Haluaisitko jo unohtaa kurjat kokemukset ja keskittyä olennaiseen? Aivoja treenaamalla se onnistuu

Mitä olinkaan tekemässä? Missäs ne avaimet ovatkaan? Miksen voi unohtaa sitä ilkeää juttua, jonka työkaveri heitti viime viikolla?

Koska aivosi eivät ole treenatut. Tämän voi päätellä, kun kuuntelee Reidar Waseniuksen puheita. Wasenius on titteliltään aivovalmentaja eli personal brainer.

Aivovalmentaja auttaa Waseniuksen mukaan ihmisiä kahdessa asiassa: ymmärtämään, miten aivot toimivat, sekä kehittämään itseään ja omia mielen kykyjään.

– Ihminen tulee taitavammaksi keskittymään häiriöistä huolimatta, muistamaan ja oppimaan asioita, esimerkiksi olemaan määrätietoisempi, ettei lepsuile päätöksissään, Wasenius sanoo.

Aivovalmentajalle ei ole omaa koulutusta. Waseniuksen mukaan tausta psykologiassa, viestinnässä tai vuorovaikutuksessa antavat hyvän pohjan alalle.

– Tosiseikka on se, että jatkuvasti tehdään uusia löytöjä aivoista. Ihmismieltä opitaan mallintamaan taitavammin ja tarkemmin. Tämä tarkoittaa, että alalla toimivat henkilöt, jotka auttavat ihmisiä kehittämään kykyjään, tulevat monen eri taustan omaavina alalle. Varsinaista koulutusta ei ole.  

Kaksi, neljä, kuusi, kahdeksan

Miten aivoja sitten hiotaan huippukuntoon? Useilla erilaisilla metodeilla. Niillä on monenlaisia nimiä: HAPPYneuron, 7 Steps 2 Success, Neurobics.

– Miten osaan jättää huomiotta ympäristössä olevat häiriöt, tai osaan olla märehtimättä menneitä, vaikka eilen tai viime viikolla tapahtui jotakin ikävää? En myöskään pelkää tulevaa, vaikka tämän työstämäni raportin pitäisi olla kymmenen minuutin päästä valmiina. Osaan pitää pääni kasassa. En ole hajamielinen vaan keskittynyt, Wasenius listaa aivojen treenaamisen tavoitteita.

Waseniuksen kehittämän aivojentreenausmetodin nimi on Aivobic.

Aivobicissä tehdään rytmikkään musiikin tahdissa harjoituksia, joita Wasenius kutsuu askelkuvioiksi.  Harjoituksia tehdään lukuasteikolla. Tarkoituksena on siirtää huomion keskipiste numerosta toiseen.

Metodia on tutkittu käyttäjätutkimuksin. Teknillisessä Korkeakoulussa on tekeillä diplomityö aiheesta.

– Aihetta pitäisi tutkia lisää, koska läheskään kaikkea ei vielä tiedetä. Kyse on tieteellisistä asioista, jolloin mikään ei ole valmista, vaan uusia löydöksiä tehdään koko ajan, Wasenius sanoo.

"Kyllä niistä apua on"

Aivoja treenaamalla voisi käytännössä oppia keskittymään vain nykyhetkeen, jolloin stressi tulevasta ja menneestä loppuisi. Kysymys kuuluukin, miten tähän muka voisi päästä numeroita hokemalla.

– Kyse on siitä, että otetaan mikä tahansa aihe, johon opin keskittymään. Numerot toimivat konkreettisena rakennelmana, jossa ihminen oppii askel askeleelta pakottamaan itsensä pitämään ajatukset kasassa. Tässä voi käyttää sanoja, värejä, kirjaimia tai mitä tahansa, Wasenius kuvaa.

– Koska vedämme työpajoja eri puolilla maailmaa eri kielillä, sanat, kielet ja aakkoset vaihtelevat. On ollut tärkeää löytää jokin yhtenäinen, täsmälleen samanlainen rakennelma, ikään kuin alusta, joka toimii kaikille. Mitään maagista, mystistä tai tajuntaa laajentavaa ei numeroissa ole, se on käytännön syistä, Wasenius sanoo.

Myös Raimo Sulkava, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri, vahvistaa, että aivoja voi treenata.

– Kunhan niihin perehtyy ja ahkerasti tekee, kyllä niistä apua on. Musiikki, rytmi, auttaa painamaan mieleen asioita, joita ehkä muuten olisi vaikeaa muistaa esimerkiksi montaa. Lukujonoja, sanoja, nimiä, Sulkava kuvaa.

– Pitkä harjoittelu on varmasti hyväksi, mutta ikä ei ole millään tavalla este, ellei ole esimerkiksi Alzheimerin tautia. Jos aivot toimivat, vaikka olisi 90, muistia voi treenata.

Musiikin rytmistä on apua muistiasioissa.

– Alzheimerin tautia sairastava potilas, hän voi muistaa nuorena ja lapsena opetellut laulut. Musiikissa on aina rytmi. Voi olla, että rytmi toimisi ilman musiikkiakin, mutta musiikki tekee siitä miellyttävämmän, Sulkava sanoo.

Osittaiset lähteet: Yle.fi, Talouselama.fi Happy-neuron.com, Keepyourbrainalive.com