Hallitus uskoo yhä: Kunta- ja sote-uudistus etenevät aikataulussa

Hallitus haluaa kuntarakennelain voimaan jo ensi heinäkuussa. Getty Images

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Hallituksen tämän päivän kehysriihen mukaan kunta- ja sote-uudistus etenevät aikataulussa. Kuntarakennelaki aiotaan saada voimaan 1.7.2013.

    Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. Määräaikana riittävät selvitykset ja liitospäätökset tehneet kunnat ovat oikeutettuja valtion yhdistymisavustuksiin, muuhun muutostukeen sekä valtionosuusmenetysten kompensaatioihin.

    Valtio varautuu asettamaan tämän vuoden aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Kunkin kaupunkiseudun kanssa aiotaan laatia räätälöity, yksilöllinen kuntaliitosta tukeva muutoksentukiohjelma.

    Kuntien velvoitteita aiotaan vähentää

    Hallitus aikoo vähentää kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Hallituksen toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. Ministeriöt valmistelevat syksyyn mennessä ministeriökohtaisen toimintaohjelman. Velvoitteiden vähentämistä aiotaan kokeilla ensi vuonna paikallisesti.

    Kuntauudistusta tuetaan rahoittamalla yhdistymisavustukset ja -selvitykset. Lisäksi valtionosuusmenetykset kompensoidaan kokonaan valtion varoista.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut.

    Hallitus aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun välittömästi. Järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa.

    Näin sote etenee

    Alle 20 000 asukkaan kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun isompaan sote-alueeseen.

    Vähintään noin 20 000–50 000 asukkaan kunnilla olisi oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujensa saatavuuden turvaamiseksi 20 000–50 000 asukkaan kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Näissä kunnissa järjestetään ns. peruserikoissairaanhoidon palveluita siten, kun se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa.

    Vähintään noin 50 000 asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita.

    Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä sekä eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa.

    Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen.

    Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä, mutta vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •