Hallitus selonteosta: Suomi aktiivinen toimija – oppositio: Nato-kortti esiin vahvemmin kuin ennen

– Tämä ulko- ja turvallisuuspoliitinen ympäristö on muuttunut kovastikin tässä lähialueilla ja se näkyy kovastikin tässä selonteossa, Sipilä sanoo.

Muutoin ulkoministeri Timo Soinin (ps.) tänään esittelemät hallituksen uudet linjaukset ovat sekä Sipilän että Orpon mukaan yhteneväiset Suomen pitkän linjan kanssa. 

– Selonteko tekee Suomesta aktiivisen toimijan, Orpo sanoo. 

Sipilä: Nato-linjaus noudattaa hallitusohjelmaa

Sipilä korostaa, että Nato-kanta on hallitusohjelman mukainen. 

– Olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa ja pidämme kuitenkin liikkumavaramme, Sipilä toteaa. 

– Minusta se, että me syvennetään meidän Nato-yhteistyötä, niin kuin me ollaan tehty tähänkin asti.  Jos tilanne muuttuu, meillä on mahdollisuus arvioida myöskin Nato-jäsenyyden hakemista, Orpo sanoo. 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne korostaa, että on tärkeää, että Suomi säilyttää itsenäisen harkintakyvyn Naton suhteen.

– On hyvä, että tässä pitäydytään tämän perinteisen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pohjalla eli sotilaallisessa liittoutumattomuudessa, Rinne sanoo. 

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan Nato-optio nousi esiin vahvemmin kuin aikaisemmin.

Anderssonin mukaan vaikka turvallisuustilanne on muuttunut, tulisi Suomen jatkossakin pysyä Naton ulkopuolella.

– Me ei nähdä, että tässä olisi tapahtunut sellaista muutosta, joka tarkoittaisi sitä, että Suomeen kohdistuisi sotilaallista uhkaa tai mitään sellaista, joka muuttaisi tilannetta Suomen Nato-jäsenyyden osalta, Andersson toteaa. 

Nato-myönteisessä RKP:ssä selontekoa kuvataan realistiseksi ja ajankohtaiseksi myös Naton osalta. 

– Tässä ei suljeta mitään ovia, vaan seurataan tilannetta, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo. 

Oppositiosta kritiikkiä aikataulusta ja hajanaisuudesta

RKP:n tuore puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pitää tärkeänä Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventämistä. Tähän yhtyy myös Ville Niinistö, vihreiden puheenjohtaja.

Niinistö moittii, että kansainvälisten ympäristökriisien hallinnassa hallitus on aikaisempaa passiivisempi ja on pureutunut selonteossa niin sanotusti ulkopolitiikan perinteiseen ytimeen.

– Olen pettynyt, että esimerkiksi energiariippuvuutta Venäjään ei täysin avoimesti tunnusteta ongelmaksi ja esimerkiksi arktisessa suojelussa ja kansainvälisessä ympäristökriisien hallinnassa tämä on paljon passiivisempi kuin aikaisemmat tavoitteet, eli takapakkia on tullut kansainvälisessä vastuussa, Niinistö sanoo. 

Vasemmistoliitto kritisoi etenkin selonteon aikataulua ja olisi lykännyt selontekoa, kunnes tiedetään Iso-Britannian Brexit-äänestyksen tulos.  

– Eli jos nyt tulisi sellainen tulos, että Iso-Britannia haluaa irtaantua EU:sta, niin se muuttaa tätä eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä perustavanlaatuisesti, Andersson sanoo. 

SDP:n Rinne pitää turvallisuuspolitiikan tilannekuvaa hajanaisena. 

– Tämä koko sisäinen ja ulkoinen turvallisuuspolitiikka on nyt neljän eri selonteon takana ja vielä on puolustuspoliittinen selonteko tulossa kokonaisuudessaan, Rinne toteaa. 

Eduskunnan lähetekeskustelussa selonteko on ensi viikon tiistaina.