Osa lausunnonantajista pitää siirtoa ongelmallisena, osa taas toivoo, että voimaantuloa siirrettäisiin vielä lisää.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti hallitusneuvotteluissaan siirtää kiistanalaista vammaispalvelulain uudistusta vuodella sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastustuksesta huolimatta. Kiireellä valmisteltu siirto kerää lausunnonantajilta kovaa kritiikkiä, mutta siirtoa myös kiitellään.
Lain piti tulla voimaan tämän vuoden lokakuussa, mutta tuore hallitus päätti siirtää sen voimaan tuloa vuodella.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää ongelmallisena, että useita parannuksia vammaisten oikeuksiin sisältävän lain voimaantuloa siirretään. Hän pitää siirtoa ongelmallisena, sillä lain tavoite on turvata vammaispalvelut aiempaa yhdenvertaisemmin asuinpaikasta riippumatta sekä parantaa vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan ja tehdä valintoja yhdenvertaisesti.
Sakslin perustelee näkemystään myös sillä, että valmistautuminen lain voimaantuloon on jo pitkällä.
– Hyvinvointialueet alkoivat valmistautua uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon jo lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana syksyllä 2022. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaalialan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tehneet merkittävästi resursseja vaatinutta valmistelua. Lain voimaantulon siirtäminen juuri ennen sen voimaantuloa aiheuttaa merkittävää lisätyötä, hän sanoo.
Hallitusneuvotteluissa STM vastusti siirtoa. Ministeriö totesi, ettei näe mahdollisena vaihtoehtona lain voimaantulon siirtämistä tai lain sisällön muuttamista. STM perusteli kantaansa apulaisoikeusasiamiehen tapaan muun muassa sillä, että hyvinvointialueet ovat jo valmistautuneet uuden lain voimaantuloon.
"Tieto siirtämisestä viime hetkillä"
Satakunnan hyvinvointialue katsoo, että voimaantulon siirtoa ei voida pitää palveluiden järjestäjän eli hyvinvointialueen näkökulmasta kohtuullisena. Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan Kirsi Varhilan kirjoittamassa lausunnossa huomautetaan, että lausunnon antamiseen varattu aika ajoittuu keskelle yleistä kesälomakautta. Hänen mukaansa lausunnon antamiseen varattu aika ei toteuta valtioneuvoston ohjeiden mukaista lausuntoaikaa.
– Huomioon ottaen edellä todettu ja se, että lakiehdotuksen mahdollinen käsittely eduskunnassa voidaan aloittaa vasta 5. syyskuuta istuntokauden käynnistyttyä, saadaan tieto lain voimaantulon mahdollisesta siirtymisestä aivan viime hetkellä ennen 1. lokakuuta, lausunnossa todetaan.
Pirkanmaan hyvinvointialue puolestaan puoltaa lain voimaantulon siirtämistä huolellisen valmistelun, kustannusten arvioinnin ja käytännön toimeenpanon varmistamiseksi. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluejohtaja Marina Erhola katsoo lausunnossa, että tarkoituksenmukainen käyttöönottoaika olisi vasta vuoden 2025 alussa.
– Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti vammaispalvelulakia tulisi edelleen tarkentaa siten, että lain viimesijaisuus erityislakina toteutuisi, pitkäaikaisen tuen tarpeessa elävien vammaisten palvelut ja niiden riittävä rahoitus turvattaisiin, lausunnossa sanotaan.
Siirto jakaa järjestöjen mielipiteet
Vammaispalvelunlain uudistus runnottiin eduskunnassa läpi Sanna Marinin (sd.) hallituksen kauden viime metreillä. Lakiin tehtiin eduskunnassa runsaasti muutoksia, jolloin muutosten vaikutuksista ei voitu tehdä kattavia arvioita. Hyväksytty uudistus jakoi runsaasti myös vammaisjärjestöjä – osa vaati jopa lain kumoamista eduskunnassa kokonaan.
Myös siirto jakaa järjestöjen mielipiteitä.
Aivovammaliitto pitää siirtoa ongelmallisena, sillä on todennäköistä, että päätökset vammaisten ihmisten palveluista pitkittyvät, kun odotetaan mahdollisia kirjattuja muutoksia.
– Vammaisten henkilöiden oikeuksien täysimääräisen toteutumisen vuoksi emme pidä kannatettavana siirtää vammaispalvelulain voimaantuloa. Aivovammautuneiden henkilöiden kohdalla, kuten muidenkin vammaispalveluja tarvitsevien vammaisryhmien kohdalla, on kyse henkilön perusoikeuksista, liiton toiminnanjohtajan Päivi Puhakan kirjoittamassa lausunnossa sanotaan.
Vanhusasiavaltuutettu pitää valitettavana sitä, että uudistetun vammaispalvelulain voimaantuloa esitetään lykättäväksi vuodella ja samalla aloitetaan juuri uudistetun lain uudelleen valmistelu.
– Vammaispalvelut ovat niitä saaville henkilöille välttämätön tuki jokapäiväisen elämän sujumiseksi ja yhdenvertaisen toimijuuden toteuttamiseksi, vanhusasiavaltuutettu kirjoittaa.
"Vaarana, että taas kiire"
Sen sijaan Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto pitävät lain voimaantulon siirtoa tarpeellisena. Näkövammaisten liitto katsoo, että voimaantuloa pitäisi siirtää vuoden 2025 alkuun.
– Tämä antaa vammaisjärjestöille ja hyvinvointialueille enemmän valmistautumisaikaa kuin hallituksen esityksen luonnoksessa esitettävä aikataulu. Kalenterivuoden alku olisi myös luonteva ja selkeä ajankohta vammaispalvelujen tilastoinnin ja hyvinvointialueiden budjetoinnin näkökulmasta, kirjoittaa Sari Kokko Näkövammaisten liitosta.
Näkövammaisten liiton mukaan esityksen luonnoksessa esitettävän tiukan aikataulun vaarana on, että tulee jälleen kiire, jolloin uusi vammaispalvelulaki säädetään liian tiukalla aikataululla ja hätiköiden. Liiton mielestä nyt valmiina oleva uusi vammaispalvelulaki on epäselvä, epätarkka ja sekava.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirron lisäksi hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus käynnistää kiireellisesti lainvalmistelun, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Hallitusohjelman mukaan koko uudistuksen vuosittainen kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna saa olla korkeintaan 100 miljoonaa euroa.