Osa lausunnonantajista pitää siirtoa ongelmallisena, osa taas toivoo, että voimaantuloa siirrettäisiin vielä lisää.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti hallitusneuvotteluissaan siirtää kiistanalaista vammaispalvelulain uudistusta vuodella sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastustuksesta huolimatta. Kiireellä valmisteltu siirto kerää lausunnonantajilta kovaa kritiikkiä, mutta siirtoa myös kiitellään.
Lain piti tulla voimaan tämän vuoden lokakuussa, mutta tuore hallitus päätti siirtää sen voimaan tuloa vuodella.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää ongelmallisena, että useita parannuksia vammaisten oikeuksiin sisältävän lain voimaantuloa siirretään. Hän pitää siirtoa ongelmallisena, sillä lain tavoite on turvata vammaispalvelut aiempaa yhdenvertaisemmin asuinpaikasta riippumatta sekä parantaa vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan ja tehdä valintoja yhdenvertaisesti.
Sakslin perustelee näkemystään myös sillä, että valmistautuminen lain voimaantuloon on jo pitkällä.
– Hyvinvointialueet alkoivat valmistautua uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon jo lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana syksyllä 2022. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaalialan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tehneet merkittävästi resursseja vaatinutta valmistelua. Lain voimaantulon siirtäminen juuri ennen sen voimaantuloa aiheuttaa merkittävää lisätyötä, hän sanoo.
Hallitusneuvotteluissa STM vastusti siirtoa. Ministeriö totesi, ettei näe mahdollisena vaihtoehtona lain voimaantulon siirtämistä tai lain sisällön muuttamista. STM perusteli kantaansa apulaisoikeusasiamiehen tapaan muun muassa sillä, että hyvinvointialueet ovat jo valmistautuneet uuden lain voimaantuloon.