Vaihtoehtoisiksi menettelytavoiksi ehdotetaan muun muassa omalääkärimallia.
Sosiaali- ja terveysalan toimijat suhtautuvat hyvin kriittisesti hallituksen esitysluonnokseen, jonka tavoitteena on pidentää kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja. Asia selviää lausunnoista, joita Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyysi eduskunnalle jätettävää lakiesitystä koskien.
Esitystä koskevien lausuntojen perusteella haluttuja muutoksia pidetään kansanterveyttä heikentävinä ja eriarvoistavina, eikä niillä tavoiteltavien säästöjen saavuttamista pidetä realistisena. Lausuntojen jättämisen takaraja on ollut viime viikon perjantaina.
Hallitus esittää luonnoksessaan, että kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräajat palautetaan aiemmin voimassa olleelle tasolle. Vuonna 2023 avosairaanhoidon hoitotakuuta lyhennettiin kahteen viikkoon ja suuterveydenhuollon takuuta neljään kuukauteen. Jälkimmäisenä mainittua on tällä hetkellä tarkoitus laskea vielä entisestään kolmeen kuukauteen tämän vuoden marraskuun aikana.
Luonnoksessa esitetään, että hoitotakuu palautettaisiin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon puolella kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa puoleen vuoteen. Esitys on tarkoitus luovuttaa eduskunnan pohdittavaksi tänä syksynä.
Lue myös: SAK ja EK tyrmäävät työterveyden asiakasmaksut: "Erityisen tärkeää on, että päästään vastaanotolle"
2:19
Ehdotuksen välillisiä vaikutuksia pohditaan
Yksi lausuntokierroksessa esitystä kommentoinut taho on Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Hän toteaa lausunnossaan olevansa tyytyväinen siihen, että lasten hoitotakuu halutaan säilyttää ennallaan. Alle 23-vuotiaiden hoitotakuuseen hallitus ei suunnittelekaan mitään leikkauksia. Muutokset koskisivat toteutuessaan 23 vuotta täyttäneitä ihmisiä, jotka ovat hyvinvointialueiden, vastaanottokeskusten, korkeakouluopiskelijoiden tai vankien perusterveydenhuollon piirissä.
Lausunnossa ilmaistaan silti myös huolta esitystä kohtaan. Lapsiasiavaltuutettu toteaa esityksen voivan vaikuttaa välillisesti lapsiin negatiivisesti, koska vanhempien hoitoon pääsy ja terveydentila vaikuttavat lasten hyvinvointiin merkittävästi. Huomio todetaan myös hallituksen esitysluonnoksessa.
– On lyhytnäköistä ja melkeinpä surkuhupaisaa, että esitysluonnoksessa mainitaan vaikutuksia jossain määrin lieventäväksi se, että paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt eivät tarpeistaan huolimatta välttämättä käytä paljon palveluja, Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa todetaan.
Estyneisyydellä argumentointia katsotaan pahalla
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira nostaa eriarvoisuuden tapetille. Valvira pohtiikin lausunnossaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten olevan usein estyneitä hakeutumaan hoitoon. Lausunnon mukaan tällaisilla esteillä ei tulisi perustella hoitotakuiden pidentämistä, vaan päinvastoin esteiden purkamiseen tulisi keskittyä.
Turun ammattikorkeakoulu kommentoi samaa asiaa opiskelijoiden näkökulmasta.
– Omahoitoon motivoiminen ja sen toteutuminen voi olla haasteellisempaa terveystilanteen jo heikennyttyä. Mikäli tämä uudistus toteutuisi, myös alle ja yli 23-vuotiaat korkeakouluopiskelijat olisivat eriarvoisessa asemassa, toteaa Turun ammattikorkeakoulun opintokuraattori Sari Seppä lausunnossaan.
Säästötoimien purevuuteen ei luoteta
Hoitotakuun pidentäminen on mainittu valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa. Hallitus perusteleekin esitystään ensisijaisesti säästöillä, joita pyritään ehdotetuilla muutoksilla saavuttamaan 95 miljoonan euron verran ensi vuodesta alkaen.
Lapsiasiavaltuutettu ilmaisee tukevansa talouden tasapainottamista. Samaa liputtaa Lääkäriliitto lausunnossaan, jossa liitto kuitenkin myös sanoo suorasukaisesti vastustavansa suunniteltuja hoitotakuun heikennyksiä.
– Vahvistamisen tarpeessa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan ollutta perusterveydenhuoltoa heikennetään ratkaisulla entisestään. Henkilökunnalle annettaisiin ratkaisulla viesti siitä, ettei perusterveydenhuollon toimivuudella ole merkitystä, lausunnossa kirjoitetaan.
Lääkäriliitto ei luota siihen, että ehdotetuilla toimenpiteillä tehtäisiin säästöjä. Heidän lausuntonsa toteaa, että perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa eniten rahaa kuluu henkilöstökustannuksiin, ja viivästynyt hoitoon pääsy syö resursseja alalta.
Osa ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja
Talouden lisäksi esitystä argumentoidaan henkilöstön riittävyydellä.
Turun yliopiston antamassa lausunnossa ei uskota, että hoitotakuun pidentämisellä on vaikutusta henkilöstötilanteeseen. Kuitenkin myös lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen suhtautuu kriittisesti siihen, että suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat perusterveydenhuoltoon.
– Hoitotakuun keventäminen saattaa luoda mahdollisuuksia kehittää nykyistä enemmän hoidon laatua ja suunnata voimavaroja palvelujärjestelmää eniten tarvitsevien hoidon saatavuuteen ja laatuun. Mutta tämä ei toteudu, jos hoitotakuun keventäminen kytketään perusterveydenhuollon lisäsäästöihin, Hänninen kirjoittaa lausunnossa.
Lääkäriliitto ehdottaa omalääkärimallia vaihtoehtoiseksi tehostamistoimenpiteeksi. Valvira taas esittää harkittavaksi sitä, voisiko hoitotakuita pidentää harkittua vähemmän. Lapsiasiavaltuutettu ja jutussa siteeratut korkeakoulut eivät ehdottaneet lausunnoissaan konkreettisia vaihtoehtoja ehdotetuille toimenpiteille.