Hallitus keventää palkkaverotusta, yhteisöveroa ja perintöverotusta.
Hallitus tekee uusia leikkauksia ja kiristää joitakin veroja, jotta se voi keventää esimerkiksi palkkaverotusta, yhteisöveroa ja perintöverotusta. Leikkauksia tehdään esimerkiksi valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti toimista puoliväliriihessään eli talousneuvotteluissa, jotka päättyivät keskiviikkona illalla.
Pieni- ja keskituloisten työn verotus on kevenemässä ensi vuonna yhteensä 525 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2027 alkaen se kevenee 650 miljoonalla eurolla.
Suurituloisten verotus kevenee 335 miljoonalla eurolla niin, että korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin. Indeksitarkistuksia kuitenkin jätetään tekemättä näillä tulotasoilla.
Yhteisövero laskee 2 prosenttiyksiköllä vuonna 2027. Perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon ja sen maksuajalta perittävää korkoa lasketaan 1,5 prosenttiyksikköä.
Kommentti: Orpon hallitus testaa, valuuko raha sonnan tavoin alaspäin
Hallitus perustelee veronkevennyksiä talouskasvun edistämisellä ja palkansaajien ostovoiman parantamisella.
– Työn verotuksen tulee olla sellaista, että se kannustaa tekemään lisää työtä ja vahvistaa suomalaisten ostovoimaa, sanoi Orpo tiedotustilaisuudessa myöhään illalla.
Yhteisöveron laskun Orpo lupasi parantavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa entisestään ja kannustavan investoimaan Suomeen.
– Uskomme vakaasti siihen, että tämä tuo investointeja Suomeen. Olemme vaikeassa tilanteessa Venäjän naapurissa, sen lisäksi Euroopassa käydään verokilpailua ja meidän täytyy olla houkutteleva tässä tilanteessa, Orpo kommentoi asiaa MTV Uutisille illalla.
Hallitus myös keventää 14 prosentin arvonlisäverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruoan arvonlisäveroa.
Useita verovähennyksiä poistuu
Hallitus ottaa veronkevennyksiin rahat leikkaamalla ja kiristämällä verotusta muualta.
Suurimpia yksittäisiä toimia on työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Se poistetaan sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Verotulot kasvavat 190 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan työntekijäjärjestöihin kuuluvien pitäisi silti päästä veronkevennyksissä voitolle.
– Tämä aiemmin kerrottu veronkevennys ylittää mahdolliset menetykset tässä henkilöille, jotka maksavat näitä jäsenmaksuja, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Purra kertoi, että vähennystä ei poisteta työttömyyskassamaksuilta.
Lue myös:Perussuomalaisten sisältä hätähuuto: "Jos jatkamme nykyisellä linjalla, tuhoamme puolueemme perustan"
Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistuvat. Näin valtio saa 70 miljoonaa euroa lisätuloja.
Lisäksi esimerkiksi virvoitusjuomaveroa, kaivosmineraaliveroa sekä alkoholin, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään.
Hallitus hakee myös 100 miljoonan euron säästöjä verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tehostamalla. Keinotekoiset osakevaihtojärjestelyt osinkoverotuksen minimoimiseksi aiotaan estää.
Leikkauksia korkeakouluille ja valtionhallintoon
Leikkauksia hallitus tekee esimerkiksi valtionhallintoon, josta säästetään 130 miljoonaa euroa lisää edellisten säästöjen päälle. Kuntien valtionosuuksia leikataan 75 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyöstä 50 miljoonaa euroa. Kuitenkin Ukrainan humanitaarista tukea lisätään 10 miljoonalla eurolla ja humanitaariseen katastrofiapuun lisätään 10 miljoonaa euroa.
Hallitus tekee leikkauksia myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin, kirkkojen rahoitukseen ja yritystukiin. Ministereiden palkkioita vähennetään viidellä prosentilla.
Hallitus linjasi puoliväliriihessä myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle aiemmin päätettyjen 75 miljoonan euron säästöjen kohdentamisesta. Leikkaus laskettiin 65 miljoonaan euroon.
Sopeutukset kohdentuvat muun muassa korkeakoulutukseen, lähes 53 miljoonaa euroa, sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksiin, seitsemän miljoonaa euroa. Korkeakouluilta hallitus leikkaa myös veronkevennysten rahoittamiseksi lisää.
"Merkittävä kasvusysäys" odotuksissa
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi tiedotustilaisuudessa, että hallituksen puoliväliriihessä päättämien toimien myötä syntyy merkittävä kasvusysäys. Hänen mukaansa kokonaisuus lisää alijäämää pitkällä aikavälillä miljardi euroa vuositasolla.
Sen rahoittamiseksi hallitus päätti vajaan miljardin euron sopeutuskokonaisuudesta, josta verotuloja lisääviä toimia on noin 600 miljoonaa euroa ja menosäästöjä 400 miljoonaa euroa.
Majasen mukaan pelkästään työn verotuksen keventämisen työllisyysvaikutukset ovat vähintään 10 000 työllistä. Lisäksi ylimpien marginaaliverojen alentaminen maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin, hän arvioi.
Palkaton sairauspäivä roskakoriin
Hallitus on päättänyt myös luopua aiemmasta suunnitelmastaan tehdä ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton. Asia kirjattiin hallitusohjelmaan kesällä 2023 ja aiheutti työntekijäjärjestöissä suurta vastustusta. Purran mukaan asiasta on sovittu hallituksessa jo kuukausia sitten.
– Nyt olemme tulleet tämän asian kanssa julki, joten se ei liity varsinaisesti tähän pakettiin, Purra sanoi.
Orpo sanoi, että syy luopumiseen oli se, että se olisi koskenut kovin harvaa, koska asiasta on sovittu toisin työehtosopimuksissa.
– Sillä ei katsottu saavutettavan niitä hyötyjä työllisyyden näkökulmasta, mitä sillä alun perin lähdettiin hakemaan.
Hallitus sopi myös parantavansa yrittäjien eläkkeiden YEL-järjestelmää. Purran mukaan tavoitteena on, että yrittäjien eläkemaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2029.