Lukuvuosimaksuvelvollisille opiskelijoille selvitetään opintolainahyvityksen kaltaista kannustinta, jotta he jäisivät ja työllistyisivät Suomeen.
Tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi Suomessa opiskeleva ulkomainen opiskelija joutuu pohtimaan, mistä kaapia rahat opintojensa kustantamiseen.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa mainitaan, että se etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukukausimaksuvelvolliset opiskelijat halutaan kattamaan koulutuksensa aiheuttamat kustannukset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallitusneuvottelijoille keväällä luovuttaman muistion mukaan tavoitteena on, että kansainvälisten opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ei kohdistuisi enää julkista rahoitusta. Muutoksen katsotaan vapauttavan resursseja muiden opiskelijoiden kouluttamiseen.
– Korkeakoulut ovat käyttäneet merkittävän osan lukuvuosimaksuista saaduista tuloista opiskelijoiden apurahoihin, sanoo korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen OKM:stä.
Lue myös: OAJ: Hallitusohjelman työelämätavoitteet kauhistuttavat – "Lisäisivät työelämän turvattomuutta ja epävarmuutta entisestään"
Tällöin koulutuksen kustannusten kattamista ei tapahdu.
Korhonen johtaa OKM:n työryhmää, joka valmistelee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellistamista. Työryhmä arvioi, mitä lukukausimaksujen täyskatteellisuus käytännössä tarkoittaisi ja selvittää korkeakoulujen hakemusten käsittelymaksujen palauttamista.
Lukukausimaksuvelvollisia opiskelijoita yli 10 000
Suomessa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat korkeakouluopiskelijat ovat joutuneet maksamaan tutkinto-opinnoistaan lukukausimaksuja vuodesta 2017 lähtien. Viime vuonna suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli yhteensä yli 10 000 lukukausimaksuvelvollista opiskelijaa.