Hallituksen parjattu korona-exit etenee hitaasti kiiruhtaen – nämä kriteerit vaikuttavat rajoitusten purkupäätöksiin

Rajoitusten purkamisen ehtoina ovat muun muassa se, että epidemia on selvästi supistunut kolmen viikon ajan, rokotuskattavuus yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmien osalta on ”riittävän” laaja ja muuntovirukset eivät aiheuta suurta uhkaa.

Edellisistä suurin uhka ovat toistaiseksi muuntovirukset.

Ilmaantuvuuslukujen tultava yhä alas

Exit-suunnitelman mukaan ilmaantuvuusluvun pitäisi olla lisäksi alle 50. Ilmaantuvuusluku on tartuntojen määrä sataa tuhatta asukasta kohti kahden viikon aikana.

THL:n koronakartan mukaan ainoastaan Uudenmaan ja Kanta-Hämeen ilmaantuvuusluvut ovat yli 50.

Uusimaa on ravintola- ja tapahtuma-alan tärkein alue, joten odotukset ovat kovat kynnysluvun alitukseen, mikä laskisi Uudenmaan melko nopeasti leviämisvaiheesta kiihtymisvaiheeseen. Tämä pidentäisi ravintoloiden aukioloaikaa mahdollisesti kello 23:een.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Uudenmaan status voi laskea kiihtymisvaiheeseen viikon tai kahden sisällä, jos tautitilanne ei yllättäen pahene.

Koko maan ilmaantuvuusluku on nyt noin 40.

Käynnissä olevasta toisesta vaiheesta on vielä matkaa korona-exitin viimeiseen, kolmanteen vaiheeseen, koska se edellyttää Suomessa olevan vain satunnaisia tartuntoja. Tämä voidaan saavuttaa näillä näkymin heinä-elokuussa.

Hitaasti kiiruhtava ja siten arvostelua herättävä rajoitusten purkuprojekti jatkuu näillä näkymin pitkälle kesään.

R-luku myös huomioitava

Exit-suunnitelmassa vaaditaan myös R-luvun huomioimista eli sitä, kuinka monta muuta koronatartunnan saanut henkilö tartuttaa.

R-luku on viime viikolla ollut Suomessa 0,75-0,95 tienoilla, mikä täyttää exit-suunnitelman vaatimuksen ykkösen alle menevästä R-luvusta.

Näiden tekijöiden lisäksi seurataan myös positiivisten koronatestien osuutta kaikista testeistä ja rokotusten edistymistä.

Päätöksiä rajoitusten purkamisesta tekevät alueellisesti aluehallintovirastot, jotka pohjaavat päätöksensä hallituksen, THL:n ja STM:n linjauksiin.

Hallituksessa päänvaivaa on aiheuttanut viime aikoina se, miten ravintola- ja tapahtuma-alaa kohdellaan tasa-arvoisesti rajoitusten purkamisessa.

Lisäksi valmistelussa on tartuntatautilain muutos, joka täsmentää, miten matkailija voi jatkossa tulla Suomeen. Lakiesitys on herättänyt laajaa arvostelua, koska Suomessa järjestettävä koronatestaus ja matkailijan omaehtoinen, kolmen päivän karanteenisuositus on koettu ongelmalliseksi järjestää.

Pelkona on esimerkiksi matkailun väheneminen Suomeen. Terveysturvallisuuden näkökulma puolestaan puoltaa tiukkoja käytäntöjä rajoilla, jotta koronavirus ei uudestaan pääse leviämään.

Hallituksella on näin yhä vaikeita päätöksiä edessään.