Aktiivimallin leikkuri osuu ensimmäisellä tarkastelujaksolla 54 prosenttiin Kelan etuuksia saavista työttömistä. Heidän työttömyysetuuttaan leikataan huhtikuun alusta lähtien vajaalla viidellä prosentilla.
Aktiivimallista käydäänkin kovaa kädenvääntöä hallituksen ja opposition välillä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan aktiivimallin perusajatus on toiminut niin kuin oli tarkoituskin.
– Perusajatus oli, että aktivoidaan ja tarjotaan toimenpiteitä. Näyttää sitlä, että rahat ja resurssit ovat riittäneet, joten siitä tämä ei ole ollut kiinni. Kun työpaikkoja ja toimenpiteitä on tarjolla, aktiivimalli näyttäisi toimivan oikeaan suuntaan.
"Puhdas leikkaus perusturvaan"
Opposition puolella aktiivimallin toimivuudesta ollaan täysin eri mieltä. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan kyseessä on puhdas leikkaus perusturvaan.
– Tämä on karmaiseva esimerkki siitä, että tässä on käymässä niin kuin oppositio sanoi ja varoitti. Leikkuri iskee erittäin isoon ryhmään työttömiä ja pienituloisia suomalaisia.
Anderssonin mukaan vielä ei tiedetä, toimiiko aktiivimalli oikeasti.
– Heidän kohdalla, jotka eivät ole leikkurin piirissä, aktiivisuusehto on voinut täyttyä aikaisemmin. Ja taas heidän kohdalla, joihin leikkuri iskee, emme tiedä miten kovasti he ovat yrittäneet saada töitä tai päästä palveluiden piiriin.
Kymmenien miljoonien hintaisia ehdotuksia
Työmarkkinajärjestöt ovat valmistelleet hallituksen kehysriiheen ehdotuksia, joilla helpotettaisiin työntekijöiden uuden osaamisen hankkimista työuran aikana. Hintalappu ehdotuksille on 50 miljoonan ja sadan miljoonan euron välillä.
– Nykyisen tutkinnon osia lyhempiä opintokokonaisuuksia, joilla voisi päivittää, syventää tai laajentaa omaa osaamistaan, ja sitä kautta päästä työhön kiinni tai pysyä omassa työpaikassa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta selventää.
Orpon mukaan nopeat koulutustoimet ovatkin jatkossa ensisijainen rahankäyttökohde.
– Näitä valmistellaan opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön välisessä virkatyöryhmässä. Kaikki ratkeaa, kun näemme budjettineuvotteluissa todellisen liikkumavaran. Mittaluokka on miljoonista kymmeniin miljooniin.