Gynekologiset vaivat ovat normaali osa elämää – kivuista ei kuitenkaan tarvitse kärsiä

Erilaisiin gynekologisiin vaivoihin kannattaa hakea rohkeasti apua, sillä niihin liittyvät kivut ja pelot heikentävät turhaan elämänlaatua.

– Jokainen nainen kohtaa gynekologisia vaivoja jossain kohtaa elämäänsä – ne ovat normaali osa elämää. Osa vaivoista menee ohi itsestään, osa taas vaatii hoitoa tai seurantaa, muistuttaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Naisten tyypillisimpiä gynekologisia oireita ovat hormonitoimintaan liittyvät häiriöt, vatsakivut, vuotohäiriöt, emätintulehdukset, virtsaamisongelmat sekä ehkäisyyn liittyvät ongelmat.

Vaivat oireilevat usein alavatsassa ja selässä, mutta maallikon saattaa olla mahdotonta erottaa epämääräistä vatsasärkyä gynekologisista vaivoista. Vatsakivun pitkittyessä tai voimistuessa on syytä hakeutua lääkäriin, jotta voidaan sulkea pois esimerkiksi gynekologinen tulehdus ja kasvaimet.

– Merkittävät muutokset vuodoissa sekä vaihdevuosien jälkeinen verinen vuoto on aina syytä selvittää lääkärin vastaanotolla. Myös voimakas alavatsakipu yhdistettynä kuumeeseen tai valkovuotoon on merkki hakeutua heti lääkäriin, Heikkinen ohjastaa.

Oikea tarkastusväli on yksilöllinen

Gynekologisia vaivoja voi ehkäistä huolehtimalla itsestään ja omasta terveydestään kokonaisvaltaisesti – painonhallinta, alkoholin kohtuukäyttö, tupakoimattomuus ja muut hyvät elämäntavat ovat tärkeässä roolissa naisen hyvinvoinnissa.

Vuosittaiset gynekologiset rutiinitarkastukset ovat tavallisesti tarpeen, jos naisella on käytössä hormonaalinen ehkäisy tai vaihdevuosien jälkeinen hormonikorvaushoito, tai jos halutaan seurata esimerkiksi hyvänlaatuista munasarjamuutosta.

Moni nainen kokee myös velvollisuudekseen käydä vuosittain PAPA-kokeessa, mutta se on Heikkisen mukaan vain harvoin tarpeellista. Tiuhaan otettujen PAPA-kokeiden sijaan mahdollisia solumuutoksia ja niihin liittyviä riskejä paikannetaan nykyään paremmin HPV-testillä.

HPV-testi tunnistaa PAPA-koetta herkemmin mitkä kondyloomaviruksen aiheuttamat muutokset voivat muuttua kohdunkaulansyövän esiasteeksi. Myös HPV-testin negatiivinen tulos on aiempaa PAPA-koetta luotettavampi ja ennakoivampi. Siksi vuosittainen PAPA-koe ei ole naiselle tarpeen, jollei HPV-testissä löydy korkean riskin kondyloomavirusta.

Kalenteriseurantaa tärkeämpää naiselle on Heikkisen mukaan henkilökohtainen luottogynekologi.

– Luottogynekologin kanssa voi säännöllisesti kartoittaa ja seurata omia riskitekijöitä ja oireita – joillain terveysriskit liittyvät painonhallintaan, toisilla taas kondyloomavirukseen, perintötekijöihin tai hormonitoimintaan. Oman gynekologin kanssa voi suunnitella käyntivälin yksilöllisesti, jolloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja toisaalta varmistetaan, ettei käyntien väli veny liian pitkäksi.

Gynekologiset tarkastukset ja oman terveyden seuraaminen jatkuvat läpi naisen elämän. Nuorten kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle sukupuolielämän alkaessa, ja erityisen tärkeä rooli omalla luottogynekologilla on vaihdevuosi-iässä.

– Kannustan kaikenikäisiä ottamaan yhteyttä omaan gynekologiin myös silloin, jos jokin asia synnytinelinoireisiin, lääkkeisiin tai ehkäisyyn liittyen huolestuttaa tai pelottaa. Ylimääräisten huolien ei tarvitse turhaan heikentää naisten elämänlaatua!

Lähde: Terveystalo