Gynekologi on usein ainoa lääkäri, jolla terve nainen käy tunnollisesti. Naisen ikä ja elämänvaihe vaikuttavat vahvasti siihen, minkälaiset asiat ovat ajankohtaisia, mutta gynekologille kerrotaan usein myös omaan terveyteen ja intiimielämään liittyviä huolenaiheita – iästä riippumatta.
Suomalaiset naiset ovat tottuneet käymään säännöllisesti gynekologin vastaanotolla, vaikka terveiden ja oireettomien naisten rutiinitarkastuksiin ei nykykäsityksen mukaan olekaan tarvetta, ellei käytössä ole jotain hormonaalista valmistetta.
Gynekologin vastaanotolla
Tavallisimmin suomalainen nainen menee naistentautien erikoislääkärin vastaanotolle raskauden ehkäisyn, vaihdevuosiin liittyvien ongelmien, hedelmällisyyteen liittyvien kysymysten, vuotohäiriöiden, tulehdusoireiden, alavatsakipujen tai lantionpohjan toimintahäiriöiden, kuten laskeumien tai virtsankarkailun vuoksi.
Löydettyään itselleen mieluisan gynekologin, useimmat haluavat säilyttää tämän kanssa pitkän ja kestävän hoitosuhteen.
Suomalaisnaiset käyvät tunnollisesti gynekologin vastaanotolla.
Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta kertoo, että naisen ikä ja elämäntilanne vaikuttavat olennaisesti siihen, minkälaisia asioita gynekologin kanssa käsitellään.
– Nuorilla naisilla ensimmäinen gynekologikäynti on edessä, kun ilmenee tarvetta hormonaaliselle ehkäisylle. Myös erilaiset tulehdusasiat askarruttavat nuoria, Ahonkallio sanoo.
– Jossain vaiheessa kolmenkympin tienoilla ehkäisyn tarve väistyy ja naisia alkaa mietityttää oma hedelmällisyys ja ovatko asiat lasten saamista silmällä pitäen kunnossa. Suomalaiset naiset ovat hyvin valistuneita ja tieto hedelmällisyysterveydestä on hyvä.
Lasten saamisenkin jälkeen ehkäisyasiat ovat tärkeitä, jollei halua saada lisää lapsia hyvin pienellä ikäerolla. Ajatukset ehkäisystä kuitenkin muuttuvat usein lapsen saamisen jälkeen.
– Jonkinlainen hormonipelko on selvästi yleistynyt, ja moni nainen empii hormonaalisen ehkäisyn aloittamista. Totuus on kuitenkin se, että ”luonnonmukaisemmat” ehkäisykeinot ovat teholtaan huomattavasti heikompia. Hormonaalisella ehkäisyllä voidaan myös hoitaa muun muassa runsaita tai kivuliaita kuukautisia ja PMS-oireita, jotka laskevat naisen elämänlaatua huomattavasti ja joista naiset monesti kärsivät aivan turhaan, Ahonkallio huomauttaa.
Gynekologiin syntyy luottamussuhde
Noin 40–50-vuotiailla naisilla yleistyvät vaihdevuosioireet, ja niiden myötä on luontevaa kiinnittää huomiota elämäntapoihin.
– Elämäntavoilla on suuri vaikutus vaihdevuosioireisiin. Tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus voimistavat estrogeenin puutteesta johtuvia oireita ja lisäävät myös syöpäriskiä. Elämäntapoja muuttamalla voi jokapäiväistä elämänlaatuaan parantaa huomattavasti. Lisäksi hormonikorvaushoitoon liittyvät riskit ovat pienemmät kuin usein pelätään, joten vaikeista oireista ei tarvitse kärsiä, kertoo Ahonkallio.
Useimpien mielestä gynekologin kanssa on luontevaa ottaa esille monenlaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Parisuhde, perheen perustaminen, haluttomuus ja muut seksuaalisuuteen liittyvät asiat kietoutuvat luontevasti gynekologikäynnin muihin puheenaiheisiin.
– Suomalaiset naiset tietävät, että esimerkiksi haluttomuus on hyvin harvoin gynekologinen ongelma, mutta vastaanotolla voi olla helppo puhua siitä ja miettiä yhdessä mahdollisia syitä ja parannuskeinojakin. Gynekologin kanssa saattaa syntyä ainutlaatuinen luottamussuhde, jonka myötä monenlaisten mieltä askarruttavien asioiden esiin ottaminen on luontevaa, Ahonkallio sanoo.
Ikä- ja elämänvaihesidonnaisten asioiden lisäksi kaiken ikäiset naiset hakeutuvat usein vastaanotolle, jos lähipiirissä on havaittu gynekologista tai rintasyöpää. Ahonkallio uskoo, että syövän pelko kannustaa monia tarkistuttamaan oman tilanteensa ja ottamaan selvää asioista.
Lähde: Terveystalo