Maailman vaarallisin yhtiö on tällä hetkellä Google, sanoo Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -uutuuskirjan kirjoittaja ja Helsingin Sanomien taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste. Raesteen mukaan vaarallisia yhtiötä yhdistää se, että ne ovat kokoluokaltaan massiivisia, ja ne hallitsevat tietoamme.
– Miten ihmiskunta on voinut sallia sen, että yksi yksityinen yhtiö, jonka algoritmit ovat salaisia, käytännössä hallitsee meidän kaikkea tiedonhakuamme? Juha-Pekka Raeste, Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjan kirjoittaja, kysyy Uutisaamun haastattelussa.
Raesteen kysymys viittaa hakukoneyhtiö Googleen ja sen massiiviseen ja kasvavaan kansainväliseen valtaan.
Google on Raesteen mukaan maailman vaarallisin yhtiö. 93 prosenttia kaikista maailman nettihauista tehdään Googlen hakukoneella, mutta algoritmi, jota hakukone hyödyntää, on salainen ja muuttuu koko ajan.
Lisäksi, kun Googlen ja toisen vaarallisen yhtiön Facebookin verkkomaininnan tulot lasketaan yhteen, ne saavat tällä hetkellä yli puolet maailman verkkomainonnan tuloista. Tämä heikentää Raesteen mukaan journalismin edellytyksiä.
– Tämä tarkoittaa, että ainakin journalismin, jonka tehtävänä on yhtä kaikki paljastaa ja valaista valtaa, edellytykset heikkenevät aika olennaisesti. Se taas mahdollistaa sen, että raharikkaiden valta hallita koneistoa kasvaa.
Viime viikolla uutisiotiin Australian yrityksestä vaikuttaa asiaan sisältömaksuja koskevalla lakiesityksellä. Jos lakiesitys tulisi voimaan, Googlen pitäisi maksaa paikallisille uutismedioille niiden materiaalista.
Googlen edustaja Mel Silva ilmoitti Australian senaatille perjantaina, että jos laki tulee voimaan, Google estää hakukoneensa käytön Australiassa.
"Vaaralliset" yhtiöt ovat massiivisia ja ne hallitsevat tietoamme
”Raharikkaiden valtaa hallita koneistoa” on aiemmin rajoittanut muun muassa se, että sekä vaikutusvaltaisimpien pörssiyhtiöiden että maailman rikkaimpien ihmisten listan kärki on muuttunut jatkuvasti. Nyt tämä on muuttumassa, Raeste sanoo.
Siihen on kaksi syytä. Ensimmäinen niistä liittyy yritysten kokoon.
– Kun aiemmin joku omisti Helsingissä kivitalon, hän oli rikas. Nyt meillä on pelimiljardöörejä, jotka omistavat sata kivitaloa, Raeste havainnollistaa.
– Amazonin arvo on 18-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Apple ylitti 1000 miljardin rajan puolitoista vuotta sitten ja viime vuonna Applen arvo kävi 2,3 biljoonassa (2300 miljardia). Jätit ovat niin isoja ja niiden kasvuvauhti on ollut viimeiset kymmenen vuotta niin iso, että ne voivat jo antamalla prosentin itsestään, ostaa esimerkiksi Nokian. Sijoittajat ovat ikään kuin jo päättäneet, että ne saavat ostaa muut.
Toinen syy liittyy yritysten toimialaan.
– Ne hallitsevat meidän tietoamme.
"Kuinka suuri varallisuuden uusjako tapahtuu näiden kesken?"
Teknologiajättien valtaan liittyy Raesteen mukaan uhkakuvia, sillä sääntelyrakenteita on niiden ympärille hankala luoda.
Myös tekoälyn ja pääoman liitto huolettaa Raestetta.
– Suuret yhtiöt ovat muuttuneet pääomasijoitusyhtiöiden kaltaisiksi sikäli, että niillä on reaaliaikainen tieto siitä, koska esimerkiksi Supercell kannattaa ostaa.
Kun teknologiajätit ovat niin suuria, että niillä on mahdollisuus ostaa lähes mikä tahansa muu pörssiyhtiö ja paras tieto siitä, milloin kaupat kannattaa tehdä ja valtiollista sääntelyä niiden ympärille on hankala luoda, niiden kasvua ei rajoita mikään.
– Kuinka suuri varallisuuden uusjako siinä tapahtuu niiden kesken, jotka tietävät nämä tunnusluvut?
8:31
