Hyppää pääsisältöön
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
TuoreimmatSääDonald TrumpAsian ytimessäRikosLiiga
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista

”Gluteeniherkkyys” ei johdukaan gluteenista? Uusi syyllinen löytyi

Gluteenia sisältävissä viljoissa on myös fruktaania, mikä saattaa selittää "gluteeniherkkien" oireet.
Gluteenia sisältävissä viljoissa on myös fruktaania, mikä saattaa selittää "gluteeniherkkien" oireet.Colourbox.com
Julkaistu 16.11.2017 12:31

Piia Turunen

piia.turunen@mtv.fi

Tuoreen tutkimuksen perusteella ”gluteeniherkkyyden” taustalla ei ehkä olekaan gluteeni vaan niin ikään viljasta löytyvä fruktaani. Se selittäisi, miksi joillakin vatsaoireet ehkä vähentyvät mutta kuitenkin jatkuvat gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen.

Gluteeniherkkyydestä puhutaan silloin, kun ihminen, jolla ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa, saa vatsaoireita vehnän, ohran ja rukiin sisältämästä gluteenista – tai näin on uskottu. Kuvaukseen sopii arviolta 0,5–6 prosenttia suomalaisista. 

Toisin kuin keliakian, gluteeniherkkyyden toteamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa testiä, eikä käsite ole täysin kiistaton.

Joissakin kokeissa on esimerkiksi havaittu, että ”gluteeniherkät” ei-keliaakikot reagoivat aivan samalla tavalla gluteenia sisältävään ja sisältämättömään ruokaan. Tämän havainnon innoittamina australialaisen Monashin yliopiston tutkijat Jane Muir ja Peter Gibson lähtivät etsimään vaihtoehtoista syyllistä vatsavaivojen takaa.

Oslon yliopistollisessa sairaalassa toteutettu tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä marraskuun alussa.

Tutkijat epäilivät, että vatsavaivojen taustalta löytyisikin fruktaani. Fruktaanit ovat sokereiksi luokiteltavia molekyylejä, joita on vehnässä, ohrassa ja rukiissa – siis samoissa ruoissa, joissa on myös gluteenia.


Fruktaania on kuitenkin myös muualla kuin viljoissa, esimerkiksi sipulissa, valkosipulissa, kikherneissä, kaalissa ja artisokassa.

Selitys aukeaa

Teoriaa testattiin seuraamalla 59 aikuista, jotka eivät sairastaneet keliakiaa, mutta noudattivat gluteenitonta ruokavaliota suolisto-oireiden takia. Vapaaehtoiset laitettiin syömään kolmenlaisia myslipatukoita, joista osassa oli gluteenia, osassa fruktaania, osassa ei kumpaakaan.

valkosipuli (2)Valkosipulissa on fruktaania.Colourbox.com

Osallistujat söivät yhdenlaista patukkaa viikon ajan, pitivät viikon tauon ja vaihtoivat mahdollisten oireiden väistyttyä seuraavaan patukkaan. Kaikki patukat näyttivät ja maistuivat samalta, eivätkä osallistujat tienneet, mitä patukkaa he milloinkin söivät.

Fruktaania sisältävä patukka laukaisi turvotusta 15 prosenttia enemmän ja ruoansulatusoireita 13 prosenttia enemmän kuin plasebopatukka, joka ei sisältänyt fruktaania eikä gluteenia. Gluteenipatukan ja plasebopatukan aiheuttamissa oireissa ei ollut eroa.

Tulosten perusteella näyttää siis siltä, että ”gluteeniherkkyys” ei pidä sananmukaisesti paikkaansa, vaan taustalla saattavat olla fruktaanit.

Tämä voi selittää, miksi gluteenin on joissakin harvoissa plasebo-kontrolloiduissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan ei-keliaakikkojen vatsaoireisiin ja miksi mekanismia ilmiön takana on kuitenkin ollut vaikea selvittää.

Samalla on ehkä saatu selitys sille, miksi joidenkin ärtyvää suolta potevien vointi parantuu gluteenittomalla dieetillä usein osittain, mutta ei kokonaan. Kun gluteeniset viljat karsitaan ruokavaliosta, tullaan samalla karsineeksi myös suuri osa fruktaaneja. Ongelmia tulee silti edelleen muista fruktaanipitoisista ruoista, kuten sipulista ja valkosipulista. Myös jotkut varta vasten gluteenittomiksi tehdyt tuotteet, kuten kikhernesipsit, sisältävät fruktaania.

FODMAP-ruokavalio auttaa

Jos tuoreet tulokset pitävät paikkansa, se tarkoittaa, että ”gluteeniherkät” voivat sittenkin syödä gluteenipitoisia ruokia, kunhan ne ovat fruktoosimäärältään vähäisiä. Tämä taas on hyvä asia, koska gluteenitonta dieettiä noudattavilla on todettu vähentynyttä kuidun ja mineraalien saantia ja toisaalta lisääntynyttä sokerin saantia.

vatsakipu (4)FODMAP-ruokavalio voi helpottaa vatsavaivoja.DMITRI MARUTA

On toki mahdollista, että pieni vähemmistö ei-keliaakikoista todella reagoi vatsallaan gluteeniin eivätkä tähän astiset tutkimukset vain ole olleet riittävän kattavia syyn selvittämiseen. Tällä hetkellä todisteet kuitenkin osoittavat fruktaaneihin.

Tulokset sopivat yhteen sen kanssa, että suurin osa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä alkaa voida paremmin, kun heidän ruokavaliostaan poistetaan fruktaanit ja muut FODMAP-hiilihydraatit.

Lue myös: FODMAP-ruokavaliossa on sudenkuoppansa – älä aloita yksin äläkä jatka loppuelämää

FODMAP tarkoittaa fermentoituvia oligosakkarideja, disakkarideja, monosakkarideja ja polyoleja. Käytännössä tällaisia huonosti imeytyvien hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi omena, luumu, vesimeloni, palkokasvit, sienet, sipuli, valkosipuli, jäätelö, kerma, raejuusto, juustolevitteet ja monet muut ruoka-aineet.

Gastoenterologi Katie Ellard kertoi New Scientistille, että useat kliinistä työtä tekevät lääkärit määräävät jo nyt vatsaoireista kärsiville potilaille FODMAP-dieetin. Ellardin mielestä potilaalle pitää kuitenkin tehdä selväksi, että jos keliakia on poissuljettu, niin vehnän välttämisen tarkoituksena on eliminoida ruokavaliosta fruktaani, ei gluteeni.

Lähteet: New Scientist, Gastroenterology, Terveyskirjasto

RavitsemusKeliakiaSuolistosairaudetVatsavaivatLifestyle
not-found-image
Piia Turunen
MTV Uutiset

Lisää aiheesta:

Makeutusaineilla on yhteys muistin heikkenemiseen – näin paljon ikääntyminen kiihtyiTätä Tiktokin ruokailmiötä ei kannata ohittaa: "Trendi, jota emme tienneet tarvitsevamme"Uutta tietoa ruokien lisäaineista: Tietty yhdistelmä voi lisätä sairastumisriskiäTietynlainen ruokavalio voi ehkäistä kroonisia sairauksia – tutkijat ottivat mallia saarivaltion asukkailtaTutkimus: Gluteeniherkillä voi olla oireita, vaikka ruoassa ei olisi gluteeniaSitrushedelmistä löytyi piristävä terveyshyöty – appelsiini päivässä riittää

Tuoreimmat aiheesta

Ravitsemus
  • ke08:09
    Ruoka

    Tätä mieltä ravitsemusterapeutti on tofusta: "Se on myytti, että..."

  • ma09:55
    Ruoka

    Uusista leikkeleistä poistettiin oleellinen ainesosa – tästä on kyse

  • 15.1.06:52
    Ruoka

    Aamun kiire ei ole tekosyy! Ravitsemusterapeutti kertoo, mitä lautaselta ei saa puuttua

  • 13.1.08:14
    Ruoka

    Yleisellä aamupalamokalla voi olla ikävät seuraukset

  • 13.1.06:51
    Liikunta

    Viisi pientä arjen muutosta, joista saat merkittäviä terveyshyötyjä