Pöllöraadissa Fortumista keskustelleet politiikan toimittajat olivat sitä mieltä, että valtio voisi ohjata valtio-omisteisia yrityksiä nykyistä enemmän.
Fortumin tytäryhtiö Uniperin tilanne kiristyy edelleen samaa tahtia Venäjältä virtaavan kaasun vähentymisen kanssa. Voiko Uniperista aiheutua suomalaisille vielä yllätyskuluja?
Helsingin Sanomien politiikan toimittajan Marko Junkkarin mukaan Uniperin merkitys on liian iso Saksalle, jotta se voisi kaatua.
– Uniper ei kaadu, mutta samaan aikaan Saksa ei tule tukemaan Uniperia pyyteettömästi. Tämä voi vielä rokottaa Fortumin omistusta, Junkkari sanoo.
Junkkarin mielestä viimeisen parin viikon aikana käyty keskustelu on käynyt yksioikoiseksi. Fortumin Uniperille myöntämän kahdeksan miljardin euron lainan nähdään olevan suoraan pois suomalaisten veronmaksajien taskuista.
– Näinhän ei ole. Se on yhtiön lainaa Fortumilta Uniperille ja valtio omistaa 51 prosenttia Fortumista. Eli se ei ole yksi yhteen suomalaisten veronmaksajien rahoja, Junkkari sanoo.
Valtion tuottotappio tulee muun muassa siitä, jos Fortum ei pysty maksamaan sille osinkoja. Junkkarin mukaan Fortum tulee todennäköisesti tekemään Suomen taloushistorian suurimmat tappiot.
– Tässä kun haetaan syyllisiä, niin pitäisi muistaa, että meille on kaikille maistunut tämä puolen miljardin osinko, jonka Fortum on muun muassa Venäjällä tekemillään voitoilla tähän saakka pystynyt maksamaan, politiikan toimittaja Jari Korkki sanoo.
Uniper ei ole Fortumin ainoa yhteys Venäjälle
MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum muistuttaa, että Fortumin Venäjä-yhteydet eivät liity vain Uniperiin. Fortum on muun muassa hankkinut Venäjältä voimaloita vuonna 2008 eikä tätä ole Neihumin mukaan pidetty erityisen ongelmallisena, vaikka keskustelua aiheen ympärillä käytiinkin.
Junkkarin mukaan Uniper-kaupan kritisointi puolestaan liittyi ensisijaisesti sen ympäristövaikutuksiin.
– Uniperin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen, se on yksi Euroopan suurimpia saastuttajia. Kritiikki lähti vuonna 2017 juuri tämän ilmastokysymyksen kautta, ei Venäjään liittyvän riskin kautta, Junkkari sanoo.
Johdon kannanottoa kaivataan julkisuudessa
Politiikan toimittajat ovat yhtä mieltä siitä, että Fortumin entisen ja nykyisen johdon soisi näkyvän julkisuudessa tämänhetkistä enemmän. Neihum nostaa esiin, että esimerkiksi Fortumin entisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kommentteja ei ole julkisuudessa juurikaan kuultu.
– Olisi suotavaa, että taloudellista valtaa käyttävätkin perustelisivat ratkaisujaan ja vallankäyttöään. Varsinkin jos puhutaan veronmaksajien rahoista, Neihum sanoo.
– Täsmälleen samaa mieltä. Mielestäni on käsittämätöntä, että Fortumin nykyinen hallitus on mennyt perunakuoppaan piiloon eikä ole antanut yhtään lausuntoa, Junkkari jatkaa.
Fortum perustelee tätä sillä, että se on julkaisemassa osavuosikatsauksen elokuun alkupuolella eikä siksi kommentoi asiaa ennen tätä. Toimittajien mukaan kyse on kuitenkin yhtiön menneistä päätöksistä ja hallituksen pitäisi siksi tulla julkisuuteen.