Kun kivulle ja väsymykselle ei meinaa löytyä syytä ja tulehduskipulääkkeetkin tuntuvat olevan yhtä tyhjän kanssa, ongelman nimi saattaa olla fibromyalgia. Fibromyalgiaa sairastavien kipukynnys on alentunut. Syytä lähinnä naisia koskevalle sairaudelle ei tunneta, joten hoitona käytetään monenlaisia lääkkeitä ja liikuntaa. Vaivaa ei voi leikata pois, sen kanssa on vain pärjättävä.
– Fibromyalgian oireyhtymä määritellään yleisesti niin, että siihen kuuluu laaja-alaista kipua eri puolilla vartaloa sekä huonon unenlaadun aiheuttamaa väsymystä. Nollasta kymmeneen menevällä kipuasteikolla, jossa kymmenen edustaa sietämätöntä kipua, potilaat kuvaavat kipunsa viiden ja kahdeksan välille, fysiatrian dosentti ja ylilääkäri Olavi Airaksinen kertoo.
Fibromyalgiaan voi liittyä myös muita hitaasti kehittyviä ongelmia autonomisessa hermostossa.
– Tällaisia ovat esimerkiksi suolisto-oireet, häiriöt rakon toiminnassa, turvotus, hikoilu ja huimaus.
Potilaiden kipukynnyskin on alentunut.
– Fibromyalgiaa sairastaville tulee kivun kokemus vähäisemmästä kivusta. Potilaat saattavat alkaa varoa liikkumista ja passivoitua fyysisesti. Tämän takia heidän kuntonsa ajan myötä heikkenee ja vähäinenkin rasitus voi aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaan kivun ja uupumuksen tilanteissa, joissa ihmiset tavallisesti eivät rasitu, Airaksinen sanoo.
– Tyypillisesti fibromyalgia reagoi moneen hoitoon hyvin huonosti. Potilaat eivät juuri koe saavansa apua vaikka tavallisista, kotikonstein käytettävistä tulehduskipulääkkeistä.
Tyypillinen potilas tunnollinen ja pedantti
Noin 90 prosenttia fibromyalgiapotilaista on naisia.
– Tälle ei ole löydetty yksittäistä syytä, vaikka selvityksiä on tehty paljon. Tyypillisesti fibromyalgiapotilaat ovat kuitenkin hyvin tunnollisia, pikkutarkkoja ja pedantteja ihmisiä. Ehkä sen takia he rekisteröivät kaikki muutokset elimistössä niin tarkasti, Airaksinen sanoo.
– Tiedetään, että tiettyihin tapaturmiinkin liittyy fibromyalgiataipumusta. Hankalan kipuoireyhtymän voi laukaista esimerkiksi kolari, iso leikkaustoimenpide tai muu merkittävä sairaustapahtuma.
Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa oireyhtymästä arvioidaan kärsivän kolme–kuusi prosenttia väestöstä.
– Suomeen käännettynä luvut tarkoittaisivat, että meillä on 150 000–300 000 fibromyalgiapotilasta.
Lääkkeitä hyväksymättä Euroopassa
Koska fibromyalgian syytä ei tunneta, lääkärit hoitavat oirekokonaisuutta.
– Monilla lääkehoidoilla on todettu fibromyalgiaan suotuisia vaikutuksia. Suun kautta tabletteina otettavilla lääkkeillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi kipukynnyksen alenemiseen, Airaksinen kertoo.
Lääkeannosten täytyy olla pieniä, koska potilaat sietävät lääkkeitä hyvin huonosti.
– Heidän reagointinsa lääkkeiden haittaominaisuuksiin on herkistynyt. Siinä, missä esimerkiksi amitriptyliini-lääkettä annettaisiin tavallisena annoksena 25–50 milligrammaa, fibromyalgiapotilaiden kohdalla aloitetaan kymmenestä milligrammasta.
Yhdysvalloissa fibromyalgian hoitoon on hyväksytty muutamia hermosärkylääkkeitä, kuten pregabaliini, duloksetiini ja milnasipraami.
– Suomessa tai muualla Euroopassa lääkeviranomaiset eivät ole niitä hyväksyneet. Esimerkiksi pregabaliinia käytetään meillä sen sijaan neuropaattisen kivun sekä epilepsian hoitoon ja duloksetiinia ja milnasipraamia hermokipuihin ja eräisiin mielialahäiriöihin. Vaikka lääkkeet fibromyalgiaan siis periaatteessa ovat olemassa, niiden virallinen käyttöalue meillä ei ole fibromyalgia, Airaksinen sanoo.
Maltillinen liikunta auttaa
Paitsi lääkkeistä, myös liikunnasta on saatu hyviä tuloksia fibromyalgian hoidossa.
– Lääkkeet ovat lähinnä alkuvaiheen apu. Niiden avulla potilas ylipäänsä pääsee liikkumaan. Varsinainen kuntouttaminen tapahtuu erilaisilla liikunnallisilla harjoitteilla, Airaksinen sanoo.
Liikuntaa on annosteltava vähäisissä määrissä.
– Jos sitä on liian paljon tai se on liian rasittavaa, potilaat väsähtävät. Rasitus voi jopa pahentaa ja laajentaa kipuja. Niin kevyen kävelyn kaltainen aerobinen liikunta kuin kuntosalilla tapahtuva voimaharjoittelukin onnistuvat, mutta lähtötason täytyy olla todella matala.
– Heli Valkeisen Jyväskylän yliopistoon tekemässä väitöskirjaprojektissa tutkittiin voimaharjoittelun vaikutusta kuntosaliharjoitteluohjelmaa suorittaneisiin fibromyalgiapotilaisiin. Siinä huomattiin, että potilaiden piti aloittaa hyvin pienillä vastuksilla jaksaakseen. Pikkuhiljaa kunto kuitenkin kasvaa ja niin oireet kuin elimistön fysiologiset vasteet hoidolle normalisoituvat aika hyvin, Airaksinen sanoo.
Joissakin tutkimuksissa myös akupunktuurista on todettu olevan hyötyä.
– Sekin toimii alkuvaiheen kivunlievityksenä ennen liikuntaa. Osa potilaista hyötyy niin ikään erilaisista ryhmämuotoisista kuntoutusjaksoista.
Sopeuduttava ja pärjättävä
Fibromyalgian hoitaminen vaatii aikaa.
– Potilaat ovat haasteellisia ja eteneminen hidasta. Täysin kivuttomaksi potilas ei ehkä tule, mutta ainakin kipuja saadaan merkittävästi vähennettyä: muutamassa lääketutkimuksessa potilaiden kivuliaisuustaso on laskenut hoidon aikana keskimäärin 30–50 prosenttia. Tämä vaatii vähintään puolen vuoden lääkehoitoa. Ongelma on, että kun nopeaa vastetta ei tule, osa ihmisistä hermostuu ja keskeyttää hoidon.
– Onneksi potilaat yleensä sopeutuvat elämään fibromyalgian kanssa ja löytävät itselleen sopivat lääkkeet sekä liikuntamuodot. Pakkohan sen kanssa on pärjätä, koska vaivaa ei voi mitenkään leikata pois. Jossakin muodossa se kulkee aina mukana, Airaksinen sanoo.
Kuvat: Colourbox.com
26:24
