Facebook vilisee avustusryhmiä – meneekö apu varmasti oikeaan paikkaan?

Parhaat Synttärit Ikinä -Facebook-sivuston tarkoituksen on auttaa tiukan taloudellisen tilanteen kohdanneita perheitä järjestämään lapsilleen syntymäpäiväjuhlat.

Synttärit eivät suinkaan ole somen ole ainoa avustuskohde. Facebook suorastaan pursuilee avustusryhmiä, joissa kerätään tavaroita tai pyydetään palveluksia. Synttärisivustoa pyörittävä Jani Salo ei näkisi avustamista uutena trendinä, mutta toteaa, että Facebook on helpottanut toimintaa.

– Facebook on paikkana ja alustana sellainen, että kuka tahansa voi perustaa ryhmän ja toimia tehokkaasti. Se ei periaatteessa vaadi muuta kuin omaa aikaa. Jos mennään kymmenen vuotta taaksepäin, tällainen ei olisi helposti ollut mahdollista. Nyt se on, ja siksi on erilaisia sivustoja, joilla voidaan apua hakea tai tarjota, kertoo Salo.

"Pohja tavallaan tippuisi pois"

Synttäreitä koskeva avunpyyntö lähetetään Salolle sähköpostilla. Mukaan tulee liittää linkki omaan Facebook-profiiliin. Salo lähettää avunpyytäjille kaveripyynnön ja tarkistaa näin, että he ovat oikeita ihmisiä. Pelkkään Facebook-profiiliin luottaminen kuulostaa kuitenkin melko heppoiselta tavalta tutkia, kuka on kukin.

– Teen tätä hyväntekeväisyyspohjalta oman työn ohessa. Minulla ei ole kamalasti resursseja ja mahdollisuuksia lähteä sataprosenttisesti varmistamaan henkilöllisyyttä. Toistaiseksi ei ole tullut ilmi väärinkäytöstapauksia, Salo kuvaa.

– Tämä on toimintaa, jonka on pakko perustua siihen, että ilmoittaja on sataprosenttisen rehellisellä asialla. Hänellä täytyy olla tarve avunpyytämiseen. Jos tulisi väärinkäytöksiä, koko pohja tavallaan tippuisi pois. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin.

Tavarakeräykseen ei tarvita lupia, toisin kuin rahankeräykseen. Tavarakeräyksiin ei siis myöskään kohdistu rahankeräyslaissa säädettyä valvontaa. Parhaat Synttärit ikinä -sivuston pyynnöt koskevat yleensä esimerkiksi juhlatarjottavia.

Salo saa apua pyytäneiltä kiitosviestejä ja kuvia onnistuneista juhlista.

– Kyllähän siitä hyvä mieli tulee. Näkee, miten paljon jengi reagoi ja oikeasti ottaa yhteyttä, pyytää avunpyytäjän yhteystietoja.  Perheet lähettävät kuvia ja kiitosviestejä ja kertovat, että synttärit menivät hyvin.

Avustusryhmiä

Jouluapua-sivu on linkkinä kaikkien niiden perheiden välillä, jotka haluavat antaa ja niiden, jotka tarvitsevat apua. Sivu on kesätauolla. 

Alajärven ja lähiympäristön vapaaehtoisten auttajien Fb-ryhmä auttaa vaate- ja tavarapakettien kokoamisessa tai muussa avuntarpeessa. 

Mia Seikun lasten avustusryhmä oli tulipalossa äitinsä ja pikkuveljensä sekä kotinsa menettäneiden lasten tueksi perustettu ryhmä, nyt jo lopettanut. 

Hätäkahvit (Häme) yhdistää hämeenlinnalaisia (koti)äitejä sekä -isiä ja mahdollistaa kohtaamisen matalalla kynnyksellä. Samanlaisia ryhmiä on muissakin kaupungeissa.

"Palvelut perustuvat avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja luottamukseen"

Nappi Naapuri -palvelu on uusi "naapurustojen sosiaalinen media". Palvelussa tutustutaan omaan asuinympäristöön ja naapuriin: tarjotaan vaikkapa lenkkiseuraa, lainataan poraa tai kysellään muiden kaupunkilaisten kuulumisia.

Napissa ei voi viestitellä ilman rekisteröitymistä, ja palveluun lähetetyt viestit tallentuvat. 

Rekisteröityjä ilmoittaa nimen, sähköpostin ja kotiosoitteen, tai käyttää Facebook-tunnuksiaan rekisteröitymiseen. Teoriassahan olisi mahdollista, että joku loisi itselleen feikki-identiteetin. 

– Rekisteröityessä kysytään nimeä, osoitetta ja sähköpostiosoitetta. Nämä eivät tule julkiseen tietoon, mutta jos jotain väärinkäytöksiä olisi, tarvittaessa näemme, kuka taustalla on, Napin takana olevan Yhteismaa ry:n perustajajäsen Tanja Jänicke sanoo.

Esimerkiksi kesäkuussa 2015 Nappi Naapuri ilmoitti Facebookissa ottaneensa yhteyttä erääseen ilmoittelijaan, koska hän "sekoitti Nappi Naapurin seuranhakupalvelu Tinderiin". Ilmoittelijan viestit olivat viattomia, mutta niiden julkaisupaikka oli hieman väärä.

Palvelut perustuvat avoimuuteen ja luottamukseen

Maailmalta löytyy paljon Napin tyylisiä, luottamukseen perustuvia palveluita. Esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb aloitti toimintansa vuonna 2008, kun kaksi muotoilijaa majoitti kotiinsa kolme matkailijaa. Nyt miljoonat majoittajat ja matkailijat ilmoittelevat palvelussa omia asuntojaan matkailijoiden käyttöön.

Samaan tyyliin toimii Couchsurfing-palvelu, jossa ilmoittaja ottaa matkailijan kotiinsa asumaan ja saattaa myös toimia hänelle turistioppaana.

– Tämän tyyppiset digitaaliset palvelut perustuvat avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja luottamukseen, Jänicke sanoo.

Hän myös uskoo ihmisten vilpittömään haluun auttaa.

– Ajattelen niin, että jos aikoo viedä naapurin mummolle ostoksia lähikaupasta, ja sitten päämääränä olisikin kolkata mummo ja viedä hänen pöytähopeansa, ei yhteyttä oteta julkisella foorumilla.