Viime kesänä Yhdysvaltojen turvallisuusviraston NSA:n vakoiluvyyhti alkoi purkautua. Sen jälkeen kohuille ei ole näkynyt loppua. Vakoilu-uutiset ovat saaneet niin kansalaiset kuin valtiot etsimään vaihtoehtoja suojattomalle verkolle.
Paljastukset voivat pahimmillaan johtaa maailmanlaajuisen, vapaan tietoverkon hajoamiseen, toteaa tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen STT:lle.
- Ehkä se on kärjistetty näkemys, mutta vapaan ja avoimen verkon häviäminen on kyllä tapahtumassa. Ehti mennä 20 vuotta niin, että verkko oli oma maailmansa, missä maiden rajoilla tai laeilla ei kauheasti ollut väliä. Se oli vähän naiivi utopia, joka nyt on selvästi hajonnut.
Vakoiluvyyhti ei ota loppuakseen
- Yhdysvaltojen vakoiluskandaali alkoi paljastua viime kesänä, kun brittilehti Guardian ja amerikkalaislehti Washington Post kertoivat, että Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA seuraa jopa miljoonien amerikkalaisten puhelutietoja ja verkkoliikennettä päivittäin.
- Keskeisessä roolissa vakoilujupakassa on ollut keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen työntekijä Edward Snowden, joka on luovuttanut tietoja medioille.
- Sittemmin vakoilupaljastukset ovat jatkuneet ja levinneet ympäri maailmaa. Guardianin mukaan NSA:lla on muun muassa käytössään ohjelma, jolla voidaan seurata lähes kaikkea internetin käyttöä reaaliajassa.
- Eri lehdet ovat kertoneet myös, että Yhdysvallat on urkkinut lukuisten ulkomaisten johtajien puheluja.
- Saksalaislehti Spiegel on kertonut, että Yhdysvallat on vakoillut myös Euroopan unionia ja YK:n päämajaa.
- Myös Ranskan ja Britannian on kerrottu vakoilevan internet- ja puhelinliikennettä.
- Paljastukset jatkuvat yhä. Tammikuussa on paljastunut, että NSA pystyy keräämään tietoja laitteista radiosignaalien avulla, vaikka ne eivät olisi kytkettynä verkkoon.
Esimerkiksi Saksa ja Brasilia ovat jo alkaneet pohtia, olisiko irralliselle, kansalliselle verkolle tarvetta. Ne seuraisivat näin Kiinan ja Saudi-Arabian esimerkkiä, joiden tietoverkot ovat voimakkaasti suodatettuja.
- Nyt kaikkien paljastusten jälkeen ihmiset ovat alkaneet miettiä, missä maassa palvelimet ovat, mistä ohjelmat tulevat ja mitkä lait pätevät.
Uudistuksista ei kuitenkaan ole esimerkiksi Saksassa keskusteltu ensisijaisesti yksityishenkilöiden, vaan politiikan ja talouden näkökulmasta.
Hyppönen ei pidä todennäköisenä, että Suomi perustaisi kansallisen, suljetun verkon.
- En usko, että Suomessa on kansallista halua mennä tähän.
Viranomaisille enemmän vastuuta
Kaikki eivät ole yhtä pessimistisiä kuin Hyppönen. Ruotsin uutistoimisto TT:n haastattelema konsulttiyhtiö EY:n (ent. Ernst & Young) IT-asiantuntija Andreas Halvarsson ei usko internetin rajojen lisääntyvän.
- Totta kai NSA-paljastukset ovat vaikuttaneet kehitykseen. Mutta se tarkoittaa ennemminkin sitä, että viranomaisten ja yritysten pitää olla valmiita ottamaan suurempi vastuu ihmisten turvallisuudesta netissä. Uskon ennemmin tekniseen kehitykseen.
Lopulta voi myös kysyä, auttaisiko ketään suljettuihin, erillisiin verkkoihin vetäytyminen.
- Jos olet jonkun tarkan suunnatun vakoilun kohteena, niin ei tämä siihen auttaisi. Mutta normaali Matti Meikäläinen pääsee globaalista urkinnasta eroon sitä paremmin, mitä vähemmän hän tallentaa tietojaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Hyppönen sanoo.