5g-verkkojen tietoturvasta tuli EU:n kuuma peruna: "Ei kannata lähettää tankkeja rajalle, kun voi hakkeroida 5g-verkkoja"

5g-verkkojen keskeinen muutos nykyiseen verrattuna on se, että vastedes yhä tärkeämmät yhteiskunnan palvelut kuten terveydenhuolto ja liikenne nojaavat niiden varaan. Verkot ovat selvästi nykyisiä nopeampia, mutta samalla myös monimutkaisempia, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kyberhyökkäyksille.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola ottaa esimerkiksi satamanosturin, jota voidaan 5g-verkon avulla ohjata etäyhteydellä senttimetrien tarkkuudella.

– Jos tällaista toimintoa pystytään hakkeroimaan tai se on muuten tietoturvaton, se voi aiheuttaa kaaosta ja vahinkoa. Toinen esimerkki, joka valtiollisia hakkereita voisi kiinnostaa, on älysähköverkko. Jos se pystytään sotkemaan, sitten meillä on kaupunki pimeänä.

Lue myös: 5G-verkkojen riskejä Euroopassa arvioidaan Suomen johdolla – väärissä käsissä tiedolla voi lamauttaa koko yhteiskunnan

EU-komission äskettäin julkaisemassa 5g-raportissa suurimmaksi riskiksi nousevat valtiolliset toimijat ja niitä lähellä olevat tahot, mutta verkon toimintaa voivat horjuttaa myös esimerkiksi järjestäytyneet rikollisryhmät ja yksittäiset hakkerit.

Kantola pitää lisääntyneitä turvallisuushuolia perusteltuna.

– Valtiolliset toimijat ovat ilman muuta kaikkein suuri riski, jolloin 5g:stä tulee kansalliseen turvallisuuteen kuuluva kysymys. Sen takia tästä on tullut myös suurvaltapolitiikkaa, hän arvioi.

– Erityisesti valtioiden välisessä kamppailussa voi olla niin, että ei kannata lähettää tankkeja rajalle, kun voi hakkeroida 5g-verkkoja.

Kolme isoa hallitsee markkinoita

5g:n verkkolaitemarkkinoita hallitsee kolme isoa toimijaa: Huawei, Nokia ja Ericsson. Suomalaisoperaattoreilla eli DNA:lla, Elisalla ja Telialla on kaikilla verkoissaan sekä Huawein että Nokian ja Ericssonin laitteita.

Huawein laitteiden turvallisuudesta on tullut maailmalla polttava puheenaihe, sillä etenkin Yhdysvallat on epäillyt yrityksen vuotavan laitteidensa kautta tietoa Kiinan johdolle. Varsinaista näyttöä vakoilusta ei ole kyetty osoittamaan, ja Huawei on itse systemaattisesti kiistänyt vakoiluväitteet.

Yhdysvallat on estänyt maan yritysten kaupankäyntiä Huawein kanssa ja yrittänyt saada liittolaisiaan toimimaan samoin.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajan Laura Vilkkosen mukaan yksittäisten yritysten sulkeminen ulos markkinoilta ei kuulu eurooppalaiseen oikeusvaltioperinteeseen.

Suomessa on kuitenkin voimassa olevassa laissa säännös, jonka mukaan matkapuhelinverkkojen toimilupia myönnettäessä voidaan kiinnittää huomiota kansalliseen turvallisuuteen.

Lue myös: Säteilyturvakeskukseen tulee lähes päivittäin kysymyksiä 5G-verkon turvallisuudesta – näin STUK vastaa kansalaisten huoleen: "Tarkoitus on suojella väestöä"

Vilkkonen ei halua ottaa julkisesti kantaa Huawein puolesta tai sitä vastaan, koska asian puinti EU:ssa on kesken. Suomen tehtävänä on EU-puheenjohtajamaana etsiä yhteistä näkemystä asiaan, hän tähdentää.

Vilkkosen mukaan Euroopan pitää olla yhtenäinen ollakseen riittävän iso markkina-alue ja menestyäkseen kilpailussa tulevaisuuden digitaalisista palveluista.

Uuden EU-komission on tarkoitus laatia vuoden loppuun mennessä esityslista toimista, joilla jäsenmaiden ilmoittamiin riskeihin voidaan reagoida.

– On äärimmäisen tärkeää, että siihen saadaan aikaan EU-tasoinen lähestymistapa, Vilkkonen summaa.