Intensiivinen työ evakuointien toteuttamiseksi Afganistanista jatkuu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan edelleen.
– Evakuoitavien joukossa on vielä Afganistanissa olevia Suomen kansalaisia, lähetystön paikalta palkattua henkilökuntaa sekä paikallisia EU- ja Nato-yhteistyökumppaneitamme perheineen. Hoidamme Suomen vastuun myös näitä ihmisiä kohtaan, Haavisto sanoi puheessaan ulkoministeriön järjestämässä suurlähettiläskokouksessa.
Haaviston mukaan operaatiota vaikeuttavat Talebanin tiesulut, muut turvallisuusuhat, lentokentän läheisyyteen pakkautuneet väkimassat sekä vaikeus päästä lentokentän sisäpuolelle.
– Emme tiedä, miten kauan lentokenttä pysyy auki. Aikarajat tulevat vastaan. Pahimmillaan voi olla kyse vain joistakin päivistä. Tilanne elää hetki hetkeltä, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan Suomi on saanut evakuoitua Afganistanista yli 140 henkeä. Sunnuntaina evakuoitiin hänen mukaansa yhteensä 84 henkeä, kun 32 evakuoitavaa pääsi illalla lähtemään Kabulista.
Yksi sotilas kuollut tulitaistelussa Kabulin lentokentällä – Puolustusvoimat: Suomalaisjoukot turvassa
Ei tarkkoja tietoja jakaumasta
Haavistolla ei ole tarkkoja tietoja siitä, miten nyt evakuoitu yli 140 hengen joukko jakautuu Suomen kansalaisten, Suomelle työskennelleiden afganistanilaisten ja EU:lle ja Natolle työskennelleiden evakuoitavien kesken.
Haaviston mukaan pääosa sunnuntaina evakuoiduista on afganistanilaisia, jotka ovat työskennelleet Suomen lähetystössä.
– Eilinen operaatio keskittyi niihin henkilöihin, jotka ovat työskennelleet Suomelle Afganistanissa, ja heidän perheisiinsä. Pääosa Suomeen tulleista on naisia ja lapsia, koska ihmiset ovat perheineen liikkeellä. Tietojeni mukaan nuorin tulija on kahden viikon ikäinen, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa puheensa jälkeen.
Haaviston mukaan Suomi ei ole laajentamassa evakuoitavien listaa kattamaan Suomen suurlähetystön turvallisuudesta vastanneisiin turvamiehiin.
– Emme ole katsoneet mahdolliseksi laajentaa sitä tässä tilanteessa esimerkiksi lähetystön alihankkijoihin tai alihankkijoiden alihankkijoihin, joita on usealla eri sektorilla siellä, Haavisto sanoi.
Häilyvä turvallisuustilanne
Haaviston mukaan ainakin "hyvin suureen enemmistöön" Suomen evakuointilistalla olevista henkilöistä on saatu jonkinlainen kontakti ja heitä on pystytty ohjeistamaan evakuoinnin suhteen.
Turvallisuustilanne Kabulin lentokentällä on ulkoministerin mukaan häilyvä.
– Olemme joutuneet varautumaan kaikkeen, myös siihen, että operaatioon on käytettävissä vain muutamia päiviä, Haavisto sanoi.
– Erilaisia uhkia ja uhkauksia on ilmassa. Meidän henkilökuntamme, niin Puolustusvoimien kuin ulkoministeriön henkilökunta paikan päällä, joutuu ottamaan kaikki nämä turvallisuustekijät huomioon.
Haaviston mukaan monet maat ovat toivoneet, että evakuointeihin olisi käytettävissä enemmän aikaa, mutta tällä hetkellä Haaviston mukaan näyttää siltä, että elokuun loppu on ehdoton takaraja operaatiolle.
– Tämä on ollut ilmoitus USA:n puolelta. Silloin he vetäytyvät tai heidän sopimuksensa vetäytymisestä Talebanin kanssa päättyy. Totta kai suunnittelemme omat toimemme niin, että olemme pystyneet poistumaan turvallisesti kentältä ennen kuin kenttä tyhjenee kokonaan.
Lue myös: Kymmenet tuhannet ihmiset odottavat yhä evakuointia Afganistanista – Yhdysvallat värvää kaupallisia lentoyhtiöitä avuksi
Haaviston mukaan evakuointitoimia koordinoidaan Yhdysvaltojen kanssa, sillä Kabulin lentokenttä on Yhdysvaltain sotavoimien hallussa.
– He ovat tietysti pääkoordinaattori siinä, mitä kentällä tapahtuu ja koska kenttä sitten kokonaan tyhjenee ulkomaisista toimijoista. Heidän nuottiensa mukaan kaikki maat joutuvat tässä tietysti viime kädessä toimimaan.
Haaviston mukaan Suomella on myös tiivis yhteydenpito muiden EU-maiden ja etenkin muiden Pohjoismaiden kanssa.
Haaviston mukaan Puolustusvoimien suojausjoukon läsnäolo Kabulin lentokentällä on merkittävästi parantanut evakuointien sujuvuutta.
– Ilman tätä Puolustusvoimien suojausjoukon tukea tämä olisi ainakin paljon hitaampaa ja paljon vaikeampaa, ellei kokonaan mahdotonta.
Kabulin lentokentän levottomasta tilanteesta huolimatta suomalaiset sotilaat eivät ole Haaviston mukaan joutuneet käyttämään alueella aseitaan.
Kotietsintöjä ja kuulusteluja
Haaviston mukaan tilanne Afganistanissa on kaiken kaikkiaan sekava ja liikkuminen maan sisällä on vaikeaa. Talebanit näyttävät Haaviston mukaan toimivan eri tavoin eri puolilla maata.
Kabulin lentokentän läheisyydessä tiesulkuja pystyttäneet Taleban-taistelijat eivät esimerkiksi ole estäneet Suomen evakuointilistalla olevia pääsemästä lentokentälle. Samaan aikaan toisaalta kuuluu huolestuttavia tietoja uusien vallanpitäjien toisaalla järjestämistä kotietsinnöistä ja ihmisten viemisestä kuulusteltaviksi.
– Kuuluu myöskin tietoja Taleban-ryhmien sisäisistä erimielisyyksistä, joissa on laukauksiakin vaihdettu. Tämä Talebanin valtaannousu ei ehkä ole kaikilta osin niin koordinoitua toimintaa, kuin mieltä se kauempaa katsoen näyttäisi, Haavisto sanoi.
– Eri Taleban-ryhmillä voi olla erilaisia pyrkimyksiä. Tämä tekee osaltaan tilanteesta vaarallisen ja kaoottisen.
"Euroakaan ei ole mennyt hukkaan"
Haaviston mukaan Afganistania ei saa jättää huomiotta nyt käynnissä olevan evakuointioperaation jälkeen.
– Nyt tässä uudessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeä seurata, millaiseksi Afganistan tämän vallanvaihdon jälkeen muodostuu, tuleeko siitä terrorismia tuottava alue, aiheuttaako se alueellista turbulenssia, aiheuttaako se kansainvälisiä ongelmia.
Terrorismin lisäksi on Haaviston mukaan seurattava muun muassa Afganistanin roolia kansainvälisessä huumekaupassa.
– Emme saa jättää Afganistania huomiotta tämänkään jälkeen, vaikka yksi vaihe Afganistanin historiassa päättyy näiden joukkojen vetäytymiseen.
Afganistan on ollut Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Haaviston mukaan Suomi on maan vakauttamisen ohella pyrkinyt aktiivisesti parantamaan ihmisoikeuksia, sananvapautta ja naisten ja tyttöjen asemaa.
Haaviston mukaan kehitysyhteistyö ei ole mennyt hukkaan, vaikka valta Afganistanissa onkin nyt vaihtumassa.
– Itse ajattelen niin, että ei ole mennyt euroakaan hukkaan siinä, jos on tuettu Afganistanin naisia, heidän tyttöjensä koulutietä ja terveyskysymyksiä. Se on jotakin pysyvää, mikä sinne on jäänyt.