Suomalaista tekniikkaa sisältävän Mars-laskeutujan signaali katosi – kohtalo edelleen epäselvä

Schiaparellin piti laskeutua planeetalle keskiviikkona alkuillasta, mutta varmistusta jouduttiin odottamaan tunteja. Varmistusta laskeutujan kohtalosta odotettiin vielä iltayhdeksältä Marsia kiertävältä Express-luotaimelta sekä laskeutujan Marsiin kuljettaneelta Trace Gas Orbiter -luotaimelta.

Hieman ennen kello kymmentä Ilmatieteen laitos twiittasi, että Schiaparellin kohtalo jää toistaiseksi mysteeriksi ja lisätietoja olisi luvassa huomenna.

Varmaa oli, että laskeutujan laskuvarjo avautui, mutta ei ole selvää, toimivatko jarruraketit suunnitellusti. Jos ne eivät käynnistyneet, Schiaparelli putosi ilman jarruja viimeiset kilometrit.

– Laskeutuja on jossain Marsin pinnalla mutta missä kunnossa? mietti Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Maria Genzer alkuillasta. Genzer seurasi laskeutumista Esan tiloissa Saksassa.

Genzer kertoi, että laskeutuja lähettää osan laskeutumisajasta hyvin heikkoa signaalia, jota pystytään havaitsemaan Maassa.

– Signaalin avulla voidaan kertoa on–off-viestejä, joissa katkos kertoo, että laskeutuja irrotti esimerkiksi laskuvarjon. Emme saaneet viimeistä signaalia. Se voi johtua siitä, että signaali oli niin heikko, koska laskeutuja oli jo Marsin pinnalla.

Laskeutujassa on Ilmatieteen laitoksen toimittamia antureita, joiden piti mitata planeetan kaasukehän painetta ja kosteutta.

Uusi laskeutuja vuonna 2020 

Illalla varmistui se, että TGO-luotain toimii suunnitellusti. Se jää kiertämään Mars-planeettaa ja etsimään merkkejä muun muassa metaanista.

Luotain lähetettiin Marsiin maaliskuussa

– 14. maaliskuuta 2016 kantoraketti lähetti Trace Gas Orbiter -kiertorataluotaimen matkaan. TGO tutkii Marsin ilmakehää ja erityisesti sen metaanipitoisuutta.
– 16. lokakuuta Schiaparelli-laskeutuja irtautui TGO-luotaimesta.
– 19. lokakuuta TGO saapui Marsin kiertoradalle ja Schiaparelli suoritti laskeutumisen.
– 19.–23. lokakuuta Schiaparellin on määrä tehdä mittauksia Marsissa.
– TGO on Marsin kiertoradalla joulukuuhun 2017.
– Joulukuussa 2017 TGO alkaa analysoida ilmakehää.
– Vuonna 2020 uudessa ExoMars-hankkeessa on tarkoitus tehdä porauksia planeetalla ja etsiä eloperäisiä aineita.

– Aiemmat Mars-luotaimet ovat havainnoineet merkkejä metaanista, mutta nyt halutaan varmistus. Mistä metaani tulee planeetan pinnalta, ja onko se vulkaanista vai orgaanista alkuperää? kertoi tutkija Timo Nikkanen Ilmatieteen laitokselta.

Maassa metaania syntyy yleensä elävien mikrobien toiminnasta. Esan ja Venäjän Roskosmosin yhteisen ExoMars-hankkeen suurin tavoite on selvittää, onko Marsissa edellytyksiä elämälle. ExoMars-luotain lähetettiin avaruuteen maaliskuussa Venäjältä, ja se matkasi Marsiin seitsemän kuukautta.

Marsiin lähetetään vuonna 2020 uusi laskeutuja sekä mönkijä, joka etsii planeetalta muun muassa merkkejä menneestä tai nykyisestä mikrobitason elämästä.

Suomalaiset anturit kovissa testeissä

Suomalaisten suunnittelemat anturit on asennettu laskeutujaan osaksi Dreams-tutkimuslaitteistoa. Suomalaisanturit joutuivat ennen matkaanlähtöä kovaan rääkkiin.

– Ne kävivät läpi muun muassa täristystestit, jotta anturit kestävät matkan ja laskeutumisen Marsiin, Nikkanen kertoi.

Testien jälkeen ne kalibroitiin Ilmatieteen laitoksella ja VTT:llä, sterilisoitiin, pakattiin tiiviisti ja lähetettiin Italiaan, jossa ne asennettiin Schiaparelli-laskeutujaan.

Nikkanen on varovaisen optimistinen laskeutujan ja suomalaistekniikan kohtalon suhteen.

– Merkit ovat olleet hyvät. Luulen, että Esa on varovainen tiedotuslinjassaan, koska aikaisemmissa lennoissa on paljastunut, että on tapahtunut jotain, mitä ei olekaan tapahtunut. Esimerkiksi Rosettassa julistettiin, että Philaen laskeutuminen onnistui, mutta myöhemmin paljastui, että se ei mennytkään oletetusti.